Perjantai, perjantai, perjantai :)

Toisinaan sitä saa perjantaisinkin aikaan vaikka mitä.
Kannettiin keinu ja puutarhakalusteet pihalle. Pyyhin ne ja odotan lämpimiä päiväkahvihetkiä pihalla. Joku sanoi että on liian aikaista. Tulee kylmää ja jopa lunta. En usko. Ei tule.

Kanervat saivat väistyä narsissien tieltä. Ne näkyvät heti kun tulee kulman takaa meidän ovelle. Ilahduttavat jokapäivä kun tulen kotiin. Eivät kuki vielä, mutta sitten on taas uusi ilon aihe kun ensimmäinen nuppu aukeaa.

 Tulppaaneja olohuoneen pöydällä. Sauna lämpiämässä. Pizzaa iltapalaksi. Viiniä lasissa.
Perjantait on ihan huippupäiviä!

Aurinkoisen nautinnollista viikonloppua kaikille!

Mökin remontti

On se niin vaikeaa. Päättää, etsiä ja löytää tyyli tai tapetti mökille.
Mummonmökki ei suvaitse ihan mitä vaan seinilleen. Toisaalta taas mikä tuntuu ja näyttää hyvältä, määrää suunnan.
Puolipaneelit on valmiina, mutta tummat. Ne pitää maalata. Mutta maalatako ne luonnon valkoiseksi vai vaalean harmaaksi?
Valitako tapetiksi merihenkinen kompassijuttu, kukkatapetti vai jotain muuta? Apua. Päätöksen teko on vaikeaa.
Kattokin pitänee maalata, valkoiseksiko?
Mitä maksaa sisustussuunnittelija? Apua.

Jostain luin, että voi lähteä liikkeelle kankaasta, vehosta tai vaikka taulusta, ja siitä kuroa kokoon koko sisustuksen.
No niin, mitä sanotte, olisiko tämä tapetti kaiken alku?

 Vai onko liian väritön ja tylsä?
Jotenkin tykkään. Tähän vaalea puolipaneeli ja väriä tulee verhoista ja matoista.

Makuuhuone olisi kiva maalattuna lautaseinänä. Mutta sopiiko tyyliin?

Ja sit on lakattu pirttikalusto. Pitäskö maalata valkoseksi, harmaaksi vai mitä tehdä?

Näistä kuvista kyllä tykkään.

Että tällaisia lomasuunnitelmia täällä tehdään.

Mökillä

 

Leikkasimme miehen kanssa omenapuita. Jokakeväinen juttu. Yhteen puuhun tulee kamalan paljon vesiversoja joka kesä.
Mies keskittyi leikkaamiseen. Minä koitin tehdä kolmea hommaa yhtä aikaa. Leikkasin matalalla olevia vesiversoja, vahdin kolme koiraa (haluan AIDATUN pihan!) ja otin aurinkoa.

Välillä keräilin maasta leikattuja oksia kasaksi. Pikkukoira auttoi. Hän kävi hakemassa kasasta aina uuden oksan, kiikutti sen jonnekin toisaalle, varmisti ettei minulta lopu työt.
Hetkeksi suljin silmäni, aurinkoa ottaakseni, ja koiria ei näkynyt missään. Olivat naapurin pellolla syömässä lampaiden ja jänisten papanoita.
Keskityin leikkaamiseen. Taas yksi koira hävinnyt. Muutaman kerran huudettuani, pikkukoira saapui naapurin puolelta vanha peuranjalka suussaan. Oli muuten niin ylpeän näköinen,  hyvä ettei kompastunut omiin jalkoihinsa.

 Saadakseni peuranjalan positiivisin menetelmin pois, hain pakastimesta kolme luuta. Tein vaihtokauppaa, joka onnistui tosi hyvin.
Ja kas kummaa, tuli hiljaista, koirat pysyivät paikoillaan ja minä rusketuin. Tai sitten en.

Tulkoon vaan hyytävä talvi...kotin tuli kevät jokatapauksessa

Kyllästyin kodin tunkkaisuuteen. Tummiin verhoihin ja tyynyn päällisiin. Vaikka ulos tuli takatalvi, meille kotiin tuli kevät.

Heti tuli valoisampaa, eikä ikkunasta näkyvä talvinen maisema häiritse enää niin paljon.

Näitä pitää aina olla! Kuvassa näyttävät punaisilta, oikeasti ovat kauniin oransseja.

Sain vihdoin "kristallikruunun". Miehen suostuttelu vei noin viisi vuotta, mutta sinnikkyys palkittiin.
Tämä löysi lopulta paikkansa makuuhuoneeseen. Olohuoneeseen se oli liian pieni, keittiöön se ei mielestäni sopinut. Lamppua voisi vielä tuunata vaihtamalla kristalleja pikkuhiljaa oikeisiin kristalleihin.

Seuraava suostuttelu koskee vaaleampaa mattoa. Kuinkahan monta vuotta siihen menee....

Energiapakkaus

Pikku koira on varmaan energisimmässä iässä juuri nyt. Hän ei tarvitse enää unta niin paljon, jää paljon aikaa puuhata kaikenlaista..
Vaikka miten lenkkeilisi koira ei väsy. Nyt on aika keksiä kaikenlaista väsyttävää aivotoimintaa.

Pentukurssilla harjoitellaan ensi viikolla jäljestystä. Nenän käyttö vie paljon energiaa.
Etsintää voi tehdä kotiinkin. Mäkin laitan välillä Joikulle ja Veitille frolikin palasia piiloon eri huoneisiin. Koirat ovat sen aikaa pihalla kun piilottelen. Sängyn alle, tuolin reunalle, lelulaatikon pohjalle, tyynyn alle yms. Aika nuuskutus ja tassujen tepsutus käy jonkin aikaa.

Tässä huonolaatuisessa videossa pikkukoiralla lidlin juomapullo, jonka sisällä frolikkin palasia. Aikaa kului pullon parissa runsas puolituntia.

Risoihin vaatteisiin voi tehdä solmuja joiden väliin kätketään nameja. Kaikenlaiset pakkaukset voi hyödyntää laittamalla niihinkin jotain sisälle ja jättämällä askarreltavaksi.
Muistan kun omien koirien ollessa pentuja mies häpesi viedessään meidän kartokiroskat roskikseen. Muiden maitotölkit olivat sievästi taiteltuina ehjän tölkin sisään, meillä maitotölkit olivat miljoonina pieninä palasina.
Puruluut ovat tarkoitettu pureskeltavaksi, niitäkin hyvä olla vaihtoehtona esim. sohvan järsimiselle.

Oikeat luut ovat hyviä, samoin aktiivilelut, niitä vaan ei voi jättää koiralle ilman valvontaa.

Vanhempikin koira tykkää aktiiviteeteistä. Silloin ne ovat eniten koiran iloksi. Pentuaikana aktiviteetit ovat keino selviytyä asunnon, huonekalujen ym. vaurioilta , tai ainakin vähentää niitä.

Puuhapäivä (koirien)

Hämmästelin taas tänään paimensukuisten lainkoirien älykkyyttä. Tassuja osataan käyttää, ja järkeä.
Ensin haukutaan suureen ääneen kaikki pystyyn, sitten voidaan rauhoittua. Kolmentoista koiran seurassa jopa keskitytään omaan tekemiseen.

Hyviä vinkkejä tuli taas koiran aktivoimiseksi. Eikä kaiken tarvitse maksaa. Pahvilaatikkoon voi kääriä sanomalehden sivuihin herkkuja, käpyjä tms. , jättää laatikko koiralle, ja koiralle riittää tutkittavaa pitemmäksikin aikaa. Tyhjiin juomapulloihin voi laittaa nameja, korkki pois, ja kas, siinäkin vaaditaan aktiivisuutta, jotta koira saa namit ulos pullosta.

Tämän luu-lelun idean selvitti sekä pikkukoira, että Joiku heti. Aikaa kului juuri sopivasti, ehdin hakea kahvin ja jopa juoda sen, sillä aikaa kun koira puuhaili tämän parissa.

Tähän voi laittaa vaikka kokonaisen aterian, siis koiralle. Tosin pitkäkieliset saavat ruuan poimittua helpommin....

Tässä oli nostettavia, vedettäviä, liu`utettavia ja narusta nostettavia laatikoita. Arvatkaapa mikä laatikko oli pikku koiralle helpoin? 
Tuo kuvan etualalla vasemmalla oleva työnnettävä laatikko.




Ja iltapäivä kotona meni rauhallisesti. Järjen käyttä väsyttää enemmän kuin pitkä lenkki :)

Kevätväsymys?

Väsyttää.
Auttaako tähän väsymiseen nukkuminen? Vai liikunnan lisääminen? Vai D-vitamiini?
Mistä erotan onko tämä sittenkin laiskuutta? Jos annan periksi laiskistun lisää ja pian en pääse sohvasta irti. Jospa pakotan itseni ahkeraksi..

Liikunnan lisääminen tuo energiaa liikunnan ajaksi, ja ehkä vielä tunniksi pariksi liikunnan jälkeenkin, mutta siinä kaikki.

D-vitamiinia olen syönyt koko talven. Ensin uskoin sen auttavan, nyt en enää usko. Jos taas alkaisin uskomaan auttaisiko se?
Viikonloppuina ei ehkä väsytä. Ei ainakaan nukkumiseen asti.

Jos teen väärän  diagnoosin ja "lääkitsen" itsenäni väärin, niin mitä siitä sitten seuraakaan?

Vielä olisi jäljellä "lääkkeitä". Itsekuri ei riitä paastoon, vai riittäisikö? Jos uskoisin sen auttavan, ehkä itsekuriakin löytyisi.
Entä itsensä hemmottelu?  Jos vaan saisi nukkua ja lukea kirjaa, siinäkö olisi riittävää hemmottelua.

Itseään kuuntelemalla pitäisi löytää oikea "lääke".
Oma keho kertoo mitä tarvitsee. Useimmiten ainakin. Ainakin jos kuuntelee.

Vaan älkää läheiset huolestuko. Kyllä se tästä taas. Jokaisen kevään jälkeen on tähänkin asti tullut kesä.

Maaliskuun eka ja toka

 Lumesta ei tietoakaan. Leikkasin vanhat vadelmat. Varmaan ikinä leikannu niitä tähän aikaan. Mitä vielä ehdinkään tämän kevään aikana kun pääsen nyt jo kevättöihin! Todennäköisesti en mitään enempää...
Sunnuntai aamulla näkymä olikin ihan toinen, maa valkoisena. 

 Mustikanvarpuja, puolukoita, se on kuulkaas kesä pian taas...Jotenkin vaan tuntuu, että maailma on ihan sekaisin. Mä tykkään jrjestelmällisemmästä elämästä, Maaliskuussa kuuluu olla lunta ja jäätä.

Sunnuntai aamun äiti-tytär leikkihetki.
Koirien kieli on niin monivihahteista ettei millään näe kaikkea viestintää vaikka miten seuraa tilannetta. On hännän heilahdusta, korvien luimistelua, murinaa, tassulla huiskimista, ryömintää, etuosa maassa leikkiin kutsua jne. Kukaan muu ei pysty tätä viestintää opettamaan pennulle kuin toinen koira, aikuinen koira. Varmaan osa viestinnästä on jo perimässä, vaistoissa, mutta rikkaampaa kieltä oppii sosiaalisissa kontakteissa, on sitten kyse koiranpennusta tai ihmispennusta.
Monet muutkin asiat pätevät samalla tavalla sekä koirien että ihmislasten kasvatuksessa. Kuten esimerkiksi selkeät rajat, säännölliset ruokailut ja riiittävä liikunta.
Ja tärkein: rakkaus

Mökillä

Lumesta ei tietoakaan. Linnut laulaa, aurinkokin paistaa vähäsen. Ei onneksi löytynyt krookuksen alkuja. Tulossa pitkän pitkä kevät.
Mökillä ladataan akkuja. Luetaan kirjoja, katsellaan katsomosta katsomattomia ohjelmia ja syödään ja juodaan.

Pähkinäpiirakkaa kahvin kera. Sen verran tuhtia tavaraa, että riittää useammaksi kahvittelu kerraksi. Hyvää, jos tykkää pähkinöistä, tietty.

Vähän tyhjä olotila.
Ehkä tarpeellistakin tällaiset tyhjät hetket. Kevääksi on tulossa paljon menoja ja tapahtumia.