Neljän illallinen

Ennen ystävien tuloa tulee otettua valokuva, mutta sitten unohdan. Jätin vielä kameran keittiön työpöydälle, jotta muistaisin ottaa ruuistakin kuvia. Vaan tunnelma ja nälkä vei mennessään, ehkä parempikin niin.
Ostin kattausta varten punaista harsoa jossa oli kimallustakin. Kuvittelin saavani sen keskelle pöytää somasti "myttyyn" . tuomaan pikkujoulun tunnelmaa. Harso olikin niin kovaa. etten saanut sitä ollenkaan taipuilemaan nätisti. Olin kyllä tyytyväinen tähänkin, yksinkertaisempaan kattaukseen.

Alkuruokana oli kinkkupekonipiirakkaa. Pääruokana meksikolaista pataa ja jälkiruokana glögipäärynöitä vaniljavaahdolla.
Turha etsiä mitään punaista lankaa tästä(kään) menuusta. Se nyt oli, vähän pikkujoulua ja vähän meksikoa ja vähän jotain ihan muuta.

Ruoka oli syötävää. Vaikka riisit paloivat kattilan pohjaan. Unohdettin levy päälle kun juotiin aluksi glögiä. Meksikonpata olisi voinut olla maustetumpaa, tosin en tiedä millaista meksikolainen ruoka oikeesti on. Glögipäärynät kannattaa keittää tiivisteglögissä, niin saa ne punaisemmaksi ja maistumaan enemmän glögille.

Mukava ilta kaikenkaikkiaan. Vähän musiikkia, viiniä ja paljon keskustelua.

Tunnelmallista joulun odotusaikaa kaikille <3

Sängyn valtaaja

Koirien sielun elämää on mahdotonta ymmärtää.
Veiti on pienestä asti tykännyt nukkua kaakelien päällä. Siksi mies rakensi hänelle oman kaakelisängynkin, Vuosikausia Veiti nukkui tyytyväisenä omassa kaakelisängyssään, kunnes Joiku täytti 10-vuotta.
Joiku valtasi Veitin kaakelisängyn!

 Veiti ei juurikaan enää pääse kaakelisänkyynsä. Kolottaako vanhenevan koiran luita niin, että kovempi ja viileä alusta tuntuu paremmalta?
Vai onko tämä Joikun puolelta jotain vallannäyttöä? Vielä olen pomo ja minä nukun tässä.

 Ehdotin miehelle, että rakentaisi toisen kaakelisängyn.....
Hän ei innostunut ajatuksesta.

Voi marraskuu

Vuoden pimein ja ehkä raskain kuukausi. Aloitin monivitamiinien syömisen, miten pian ne auttaa?

Tiistaina oltiin ystävien kanssa leffassa. Sellainen piristysruiske pois arjesta...No ei ihan. Kätilöä oltiin katsomassa, sotaa ja kuolemaa.
Krista Kosonen oli huippuhyvä roolissaan. Hiukan hymyilytti miten vahvat hänen pyöreät silmälasinsa olivatkaan: pommi-iskuja, uimista, kaatumista, iskuja...mutta silmälasit pysyivät ehjinä.
Onneksi leffassa oli onnellinen loppu!

Keskiviikkona tanssittiin bailatinossa sambaa, salsaa, jiveä, tangoa ja merenqueta. Viimeinen tanssikerta ja ohjaaja kuvasi tanssimme.
Pikaisesti katsoimme kuvattuja pätkiä tunnin lopussa. Hyvin ja nopeasti sain kiinni koreografiasta 
vaikka usein unohtelinkin askeleita ;) Ohjaaja huomasi kaikki väärässä paikassa olevat kanta-askeleet. Oman tanssin katsominen ei kuitenkaan ollut ihan niin kamalaa kuin arvelin.

Olen siis yrittänyt, piristyä, tehdä arjesta iloisempaa.

Silti elämä tuntuu alavireiseltä.
Töihin liittyvät muutokset saavat toivomaan, että olisi joku muu mahdollisuus viettää päiviä kuin tehdä työtä. Kaikki vaatimukset ja kiristykset tuntuvat köytenä kaulan ympärillä. 
Yhä enemmän kaikki perustuu määräyksiin, säädöksiin, olemme vain muurahaisia:

http://www.slideshare.net/kerkkila/muurahainen

Leffa vai kirja

On mennyt tovi ilman kirjoittamista.
Niin tämän kuuluukin mennä, ilman pakkoa, silloin kun huvittaa.
Olisihan niitä aiheita mistä kirjoittaa, mutta kun kuitenkin haluan pitää useita asioita vain itselläni.
Joskus on myös ollut tapaamisia, jolloin ystäväni on sanonut: "Juu luin sen jo sun blogista."
Voi blääh...eihän mulla ole mitään kerrottavaa jos kaiken voi lukea täältä.

Luin kirjan Edelleen Alice. 50-vuotias nainen sairastuu varhaisiän alzheimeriin. Totuudenmukaista ja karua luettavaa.
Viikonloppuna katsoin saman vielä leffana Still Alice.
Tykkäsin kirjasta enemmän. Leffassa mentiin liian vauhdilla eteenpäin. Henkilötkin jäivät paljon vieraammiksi kuin kirjassa.
Taidan olla enemmän lukija.
Ainakaan ei kannata lukea ensin kirjaa ja sitten katsoa leffa.
Sama fiilis jäi Oksasen Puhdistuksesta, leffa jäi vajaaksi.
Teatteriin on tulossa Neljöntienristeys. Mun ei kannata mennä katsomaan, olen lukenut sen jo kirjana.

Onkohan muille käynyt näin myös? Ja onko siinä eroa jos katsookin ensin leffan ja lukee vasta sitten kirjan?