Kohti viikonloppua

Nyt alkaa viikko olemaan pulkassa ja viikonloppu näyttää lupaavalta.
Kaupassa käyty, nuppuset tuossa maljakossa ja kulhossa irtokarkkia.
Ja lauantaina tiedossa hyvää ruokaa hyvässä seurassa.
Mitä muuta enää voisi toivoa.

Viikko mennyt tavallisesti, arkisesti.
Maanantaina ja tiistaina kuntoilua.  Keskiviikkona paranneltu liikunnasta tulleita vammoja. Kantapää taitaa tulla kokonaan kuntoon vasta maanantaiksi... Zumba on kova laji. Koitin jättää hyppelyt vähemmälle, jotta nilkka ja kantapää kestäisivät, silti innostuin liikaa ainakin jivessa.

Kutomiseen olen jäänyt koukkuun. Iltaisin en millään malttaisi lopettaa, parina iltana olenkin istuskellut yksikseni olohuoneessa kun muut ovat jo menneet nukkumaan.

Keskiviikkona työpäiväni aikana saunassa oli tapahtunut ihmeitä.
Kaupunkisaunammekin on nyt musta! Tai oikeastaan tumman,tumman ruskea. Tykkään.
Pieni juttu (ainakin näin kun ei itse tehnyt yhtään mitään) mutta suuri ja kiva muutos.

Mukavaa viikonloppua !

Vinkki

Miten voikaan unohtaa asioita!

Mulla on kalliit Icebugit. Ne näyttää ihan lämpimiltä kunnon talvikengiltä. Katsokaa vaikka:

Vaan varpaat paleli pakkaskeleissä. Sulloin villasukat sisälle, niin vähän helpotti.
Nämä nastalliset jätin yhtenä aamuna kotiin kun olin töiden jälkeen menossa kaupungille, ja turvauduin töissä halpoihin toppasaapikkaisiin, joissa kumikärki.
Hämmästyin kun varpaat tuntui ihan lämpimiltä.
No, selitys löytyi saappaan sisältä. Olin laittanut halpiksiin lampaankarvapohjalliset.

Tänään ostin laatujalkineisiinikin pohjalliset. Jotkut thermovillaiset ihan Citymarketista.
Eikä enää palele. Tosin pakkasetkin hellittäneet, mutta kyllä se vaan tuntui erilaiselta.
Pohjalliset pehmentää ja ihan kuin hohkaisivat lämpöä.

Suosittelen siis: hankkikaa pohjallisia :)

Lauantaita

Eikö ole aika nätti, kori ja tulppaanit yhdessä?
Elämä menee tätä tuttua latua: nyt tulppaaneja, värikkäitä ja hempukoita, sitten ihastellaan kevättä, sinivuokkoja, omenankukkia, kesällä tulee ihanat pionit...sellainen kukkavuosi.

Tästä se sitten alkaa. Langat on nyt ostettu. Luonnonvalkoiseen päädyin.
Toivottavasti ei tule liian suurta. Mittailin ja mittailin, ja kun tykkään löysistä, niin helposti teen liian isoja.

Oltiin tänään Skanssin Martinassa syömässä. Kaatoivat miehen oluen pieneen juomalasiin, samanlaiseen, jossa mulla oli vettä. Olikohan vahinko?
En tykännyt balsamiko-vuohenjuustokana-annoksestani. Kana oli mautonta ja lohkoperunoissa sellainen kerros imeytynyttä rasvaa.

Koiralenkillä näin hiihtäjiä. Niitä meni n. kolmen metrin välein. Niitä oli siis paljon! Oli kyllä hieno kelikin. Tuli ikävä Lappiin, avarammille hiihtoladuille.

Roskis

Mä olen pitkin viikkoa ihmetellyt roskakorin kylttiä: koiranjätöspussit vietävä isoon roskikseen.

Kävelin koirien kanssa kerrostalojen keskeltä ja toinen koirista päätti sitten tehdä asiansa siihen pihalle. Keräsin jätöksen pussiin ja näin talon oven vieressä roskakorin, johon lähdin kiikuttamaan pussia.
Ja siinä sitten luki tuo teksti.
Olisi pitänyt kävellä takaisin päin reilu matka isolle roskikselle.

Olen ihmetellyt miksei siihen roskikseen olisi saanut jättää koirankakkapussia.
Roskiksessa oli musta jätepussi, joten roskakorin tyhjentäminen on helppoa.
Kakkapussi on suljettu, joten eipä sen pitäisi lemutakaan, ja miten se lemu voisi siirtyä hetkittäin avoimesta ulko-ovesta porraskäytävään?
Enkä usko, että roskis täyttyisi turhan nopeasti koirankakkapusseista.
Ja jos on ajateltu dyykkareita, niin pussissa se kakka on, joten ei pitäisi sormetkaan likastua dyykatessa.
Pitäisikö selvittää tämä asia, ja soittaa vaikka huoltoyhtiölle ja kysyä sieltä miksi...

Koirankakka on ongelmista isoimpia. Kunhan lumet sulaa alkaa yleisönosastoissa taas varma keväänmerkki: koirankakka-kirjoitukset. Meneehän siinä muutama viikko ennenkuin talven jäljiltä sulaneet kasat hajoavat, häviävät.
Tänään oli pukuhuoneen lattialla kaksi ruskeaa lammikkoa. Joku oli jättänyt kulkureitiltä korjaamatta jätökset ja joku oli siihen astunut, ja sitten se oli lumen kanssa tehnyt lammikon lattialle. Tiedän siis tämänkin puolen asiasta.

Huomenna soitan huoltoyhtiöön, ellei mulla sitten ole tärkeämpiäkin asioita pohdittavana ;)

Mikä väri puseroon?

Nyt alkaa villasukkien kutomiskiintiö olla täynnä. Vois pitää taukoa.
Mutta jotain pitää saada kutoa, kädet on tottuneet siihen, iltaisin.
Talvella kudotaan, kesällä virkataan.

Menin erikoisliikkeeseen, lankakauppaan. Selitin mitä haluaisin ja sopiva ohje löytyi:

http://www.garnstudio.com/pattern.php?id=6462&cid=11

Isommat reiät saa ohuemmalla langalla. Ihana myyjä kertoi vielä miten valitsen sopivan koon. Kertoi mitä mitkäkin ohjeen mitat tarkoittavat.
Kertoi vielä senkin, että uusia lankoja ja värejä! on noissa isoissa pusseissa, jotka hän ehtii viikonlopun aikana lajittelemaan hyllyihin.

Nyt pitää vaan päättää väri.
Luonnonvalkeaako? Menisi kesälläkin farkkujen kanssa.
Tumman ruskeaako? Lämmin väri, olisi hyvä nyt jo, lämmin alpakka.
Vihreää?  Mun väreihin kuuluva.
Ruosteenpunaistako?  Olisi myös mun väri...
Beigeäkö?  Vaaleanruskeaa?

http://www.garnstudio.com/yarn.php?id=96&cid=11

Auttakaa!!!!

Tiibetiläistä viisautta

 Kursiivilla kirjoitetut ovat minun mielipiteitäni, muu osa on lainausta Hidasta elämää-sivustolta.



1. Kuuntele aina, mitä sisäinen äänesi eli intuitiosi kertoo tilanteista ja ihmisistä.

Sisäinen ääni kertoo kyllä, jos vaan kuuntelee sitä. Ensivaikutelma ei kyllä aina jää pysyväksi, intuitio tarvitsee joskus aikaa.
 
2. Kun olet terve, syö ja juo aina sitä, minkä intuitiivisesti tiedät olevan sinulle hyväksi. Kuntoile juuri sen verran kuin haluat: vähän tai paljon.

Tää on niin kohdullinen ja tosi helppo noudattaa ;)  
 
3. Kunnioita toisia ihmisiä ja elämänmuotoja.

Ja kunnioitus näkyy tavassa kohdata muut ihmiset. Tämäkin on helppoa. Mitä vaikeampi on kunnioittaa jotakuta, sitä vähemmän aikaa kannattaa viettää tämän ihmisen kanssa. 
 
4. Ole niin hyvä kuin voit, äläkä tee mitään, minkä uskot olevan väärin.

Niimpä. Ja vielä kun riittäisi vain se, että on juuri tällainen.
 
5. Tee sellaista työtä, jota todella haluat tehdä ja TARVITSET. Tyytyväisyys on parasta lääkettä.

Teen sellaista työtä mitä haluan, mutta en saa tehdä työtä ihan niin kuin haluaisin. Haluaisin pienemmät lapsiryhmät, lyhyemmät hoito-ja työajat , materiaalia ja koulutusta . Lyhyesti sanottuna.

 

Valkoista, keltasta...

Tulppaanit muuttuu jokapäivä. Eilen nuppusia, tänään vähän auki, huomenna?

Edelleen tykkään valkoisista kukista, mutta olen kallistumaan päin myös värikkyyteen. 

Eilen jopa ajattelin, että voisin maalata ulko-oven sisältäpäin kirkkaan keltaiseksi! 

Mökin oven voisinkin. 

Kaupunkiin tuli tänään uusi ulko-ovi. Se on niin hieno, ettei siihen raaski ruuvata edes nimukylttiä.

 

Olen muuten haaveillut uudesta, ikkunallisesta ulko-ovesta kauan, kauan, ja nytpä toteutui sekin haave!

Ei hassumpi maanantain piristys.

Uskon "karmaan"

Mä olen jo pitkään uskonut siihen, että elämässä saa kukin ansionsa mukaan.
Meidän ei tarvitse "kostaa" jos koemme vääryyttä tms., vääryyden tekijä saa kyllä kostonsa tavalla tai toisella, joltakulta tai jostakin.

Asialla on myös  kivampi puoli: jos teet jotain hyvää, siitä seuraa itsellesi jotain hyvää.
Joskus saa tehdä paljon hyvää ennen kuin se hyvä palaa takaisin.  Hyvä ei tule aina takaisin samalta ihmiseltä jolle teit sen. Toisinaan joutuu odottamaan kauemminkin, joskus tulee saman tien.
Esim.
Olin joulukuussa ulkoiluttamassa pojan koiraa. Teen sitä kyllä myös omaksi ilokseni, mutta poika koki sen auttamiseksi, niimpä minua odotti hyllyllä kiitokseksi levy Maraboun Japp levy.
Tuollaiset asiat jäävät mieltä lämmittämään.

Hyvien tekojen tekeminen on jo itsessään palkitsevaa. Hyvät teot ovat useimmiten pieniä, joskus niinkin pieniä ettei saaja edes huomaa niitä.

Tämän vuoden alku on taas antanut vahvistusta uskolleni.

Olen tarjonnut kyytiä pakkasen takia työkaverilleni, vaikkei aika ole ihan omaan työvuoroon täsmännyt, olen tuonut miehelle yllärinä viinitonkan kauppareissulta ja tehnyt koirien kanssa lenkkejä kun mies on sairastanut miesflunssaa.
Tänään tuli sitten minun vuoroni. Ovikello soi ja naapuri toi tulppaanikimpun ja suklaalevyn kiitokseksi yhdestä palveluksesta :)
Ensin oli vähän vaivautunut olo kun palvelus oli niin pieni ja kiitos niin suuri.
Mutta oli se vaan niin ihanan, yllättävän ilahduttavaa!

Hyvää uutta vuotta

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Luottavaisin mielin kohti uutta vuotta 2016.
Luottavaisuutta siiihen, että elämä kantaa ja asiat ratkeaa ilman valvottuja öitä, murehtimista.
Elämistä tässä ja nyt, hetkeen tarttuen.
Tehden niitä asioita joista nauttii.
Ei mitään lupauksia. Jospa tämä vuosi olisikin pelkkää nautintoa, ilman mitään vaatimuksia.
Jospa kaikki olisikin hyvin. Jospa riitänkin, ihan tällaisena.