Aalloilla auringossa

Meidän lomareissu: vuorokausi Silja Galaxyllä. Ensimmäistä kertaa aamulähdöllä, vanhaksi ollaan siis tultu...Eikä siinä vielä kaikki, meillä oli eväät mukana, kahviakin termospullossa :))

Käytiin lounaalla buffetissa, joka ei ollut mikään elämys.  Lähinnä kahvilamainen. Kyllä sieltä syötävää löytyi, mutta ei mikään sellainen kuin joskus, jolloin herkkuja oli kahdessa tasossa. Esim. kalaa oli vain savustettua nieriää. Varmasti illallis buffeessa on enemmän kaikkea, mutta menimme illallisella Grill houseen. Tykkään istua paikallani ja ruoka tuodaan eteeni, ja viini :) 

Kävimme Starligt yökerhossa katsomassa Italia-shown. Esiintyjillä oli hienoja hattuja päässään. Itse tanssiesityksessä ei oikeastaan auennut Italia teema, olisi voinut olla myös Ranska tai Ruotsin Ascot-laukkakisa...Mutta tulipa nähtyä.

Tässä eväät:)  Koska aamulähtö oli niin aikainen, emmekä tienneet että erikoisaamiaisen saa nauttia kumpana aamuna vaan, niin otimme tosiaan kotoa termariin kahvin ja kävimme matkalla leipomosta ostamassa täytetyt sämpylät. Ei ollut ollenkaan hassumpaa syödä aamiaista parvekkeella ja samalla seurailla laivan lähtöä.

Hytissä oli kuohuviiniä, tai shampanjaa.

Tässä meidän oma parveke. Tosi suojaisa, koska oli laivan perässä.Ajoittain oli jopa liian kuuma ja piti mennä vilvottelemaan hyttiin. Satamiin tullessa tärisi kyllä aika tavalla ja varsinkin yöllä se häiritsi sen verran, että herättiin siihen. Tärinä johtui tosiaan siitä, että hytti oli laivan peräosassa.

 Tässä hytti sisältä. 

Turkuun paluu oli aamulla kello 7, joten ehtiäksemme aamiaiselle piti herätä 5.45. Se ei kyllä ole meille vaikeaa, koska meillä on asunut puolisen vuotta elävä herätyskello, emme ole yhtenäkään aamuna saaneet nukkua pidenpään kuin maksimissaan kello seitsemään.

Kiva reissu kaikenkaikkiaan. Vuorokausi ihan vaan oleilu ilman ruuanlaittoa, koirien ulkoilutusta yms.

Aamukahvilla Aurajoen rannalla

 Olen koko alkukesän ajatellut meneväni "perinteiselle" aamukahvilla Aurajoen rantaan, mutta on  ollut niin helteistä yms, että toteutin asian vasta tänään. 

Tarkoituksena oli totuttaa Pihkaa kaupungin asioihin: ihmisiin, autoihin, toisiin koiriin jne. Pitkään pohdin miten olisi parempi mennä Pihkan kanssa kahdestaan, helpompaa ja Pihkalle hyvää harjoitusta toimia ilman Naavan tukea, mutta kun tuntui niin epäreilulta jättää Naava kotiin.

Siispä mentiin kaikki yhdessä. Olipa hankalaa kävellä Aurajoen reunalla kun Pihkaa kiinnosti juuri se reuna josta on aika pudotus sinne jokeen.  Mentiin sujuvasti förillä yli. Naava nosti etutassut penkille, jotta näkisi maisemat paremmin. 

Muutama metri päästiin föriltä kävelemään niin tuli sadekuuro. Pysähdyttiin puun alle ja odoteltiin. Pihkaa pelotti roska-auto joka nosti valtavan säkin roskiskatoksesta. Sateen loputtua jatkettiin matkaa.

 

Takaisin tullessa pysähdyttiin vierasvenesataman vieressä olevaan kahvipaikkaan. Ainoa paikka joka oli auki 9 aikaan aamulla. Ostin täytetyn ruisleivän ja kahvin, 9  euroa!! Ruisleivässä oli kyllä rutkasti täytettä, mutta silti hinta vähän hirvitti. Samalla rahalla saa monta asiaa; sillä voi saada kunnon lounaan, mansikoita litran (ja jääkin rahaa) ja kaupasta aineksia parin  päivän ruokaan.... Koitin nauttia leivästä, kahvista, seurasta ja maisemasta koko rahalla. 

 

Kesässä on sellaisia pieniä hetkiä ja pieniä juttuja, joista nauttii ja jotka jäävät mieleen. Aamukahvit terassilla tai jokirannassa, kotipihan pioni maljakossa, saunan vilvoitteluhetket kuistilla...tai hauska hetki kun Pihka muina koirina kiipeää terassin pöydälle päiväunille.

 

Kannattaako olla aamuvirkku?

 Helleviikolla teki mieli uimaan. Kadehtien katselin tuttujen kuvia mereltä ja rannoilta. Miten tekikin mieli merelle....Olen siellä ollut monta kesää, silloin joskus. Tiedän miltä tuntuu kun meri kimaltaa,pieni tuulenvire käy ja voi pulahtaa mereen koska vaan.

Ruuhkaiset uimarannat, kirkuvat lapset ja meri, jossa täytyy väistellä toisia ei innostanut.  Ajattelin että aamulla aikaisin rantojen täytyy olla jos ei nyt tyhjiä, niin ainakin hiljaisempia. Niinpä koiralenkin jälkeen suunnistin autolla runsaan puolen tunnin ajomatkan päähän meren rannalle.

Parkkipaikalla oli yksi matkailuauto ja ranta oli autio, siis ihan tyhjä. Ja minä pääsin uimaan! Vesi ei tuntunut edes kylmältä, viileältä vaan. Aurinko paistoi päin silmiä ja pienet aallot roiskuivat välillä kasvoille. Toiseen suuntaan, myötätuuleen uidessa oli rauhallisempaa. Vastatuulessa käännyin selälleni ja upotin hiukset, korvat pinnan alle ja nautin. 

Mulla oli mukana termarissa aamukahvia ja pari voileipää. Aamiainen rannalla ja uudestaan uimaan. Voisin jättää tämän kirjoittamisen tähän, mutta jottei olisi liian täydellistä, paikalla oli joku viemäreiden tyhjennysauto, joka piti koko ajan aikamoista jyrinää....

Pikkuhiljaa tunnin sisällä rannalle saapui muitakin. Kymmenen aikaan alkoi olla jo sitä kirkumis meininkiä ja lähdin pois. 

Vastaus otsikon kysmykseen: kyllä, kannattaa olla aamuvirkku:)