Pionien aika

 Mikäs tässä ollessa, pionit kukkii ja tuoksuu, ja mulla on lomaa.

Käsitöitä, äänikirjaa, ruuanlaittoa ja aamun aikaisia koiralenkkejä, siinä tärkeimmät.

Päivät lipuu.....

Hyvää juhannusta!

 

Täällä Kemiössä perinteinen juhannus. Samalla porukalla ja lähes samaa ruokaakin .

Kukkia maljakossa niin kuin aina. 

Mansikkabritaa ei tänä juhannuksena ole, onpa hurja muutos ;)

Tein mustikkapiirakan ja mansikkajuustokakun. Ohje oli kyllä vadelmille, mutta mansikat käy toivottavasti yhtä hyvin.

Oikein hyvää juhannusta kaikille, otetaan rennosti nautiskellen!

Viikon varrelta

 

- Remontti alkoi, jee!  Pieniä mutkia matkan alussa: toimitusvaikeuksia ja koronakaranteenia. En ikinä usko, että tämä on viikon päästä jo valmis! 

-Mökillä ollaan asuttu. Mies kulkenut täältä töihin ja mä ja Naava loikoiltu täällä helteessä. No, olen kyllä siivonnut mökin, pessyt saunan ja siistinyt pihaa. 

- En olisi uskonut miten hyvältä voi pelkkä lihaliemimaistua. Tähystys tutkimuksen takia oli ruokavaliorajoituksia viikon ajan, ja kaikki huipentui parin päivän paastoon. Itse tutkimus meni hyvin, Kannattaa pyytää aina kaikki mahdollinen helpotus, eli kipulääkitys. Pahinta hommassa oli se nesteen juominen, litra illalla ja litra aamulla oli iso määrä nestettä joka maistu pahalta. Tutkimuksen tuloskin oli helpotus: muutama polyyppi poistettiin, kaikki hyvin.

 

- Nyt voi kesä kunnolla alkaa. Toivottavasti huolettomammin.

Mielen vaihtelua

 Tämä on sitä somemaailmaa, joka ei kerro ollenkaan totuutta :)   Eikö vaan olekin idyllinen kuva meidän mökistä?  Niin on tunnelmallista ja kaunista. 

  Kuvassa ei näy miten pelargoniat olivat helteessä kaksi viikkoa vailla kastelua, jonka seurauksena ovat aika kituliaita.  Kuvassa ei näy likaisia ikkunoita joiden reunoissa on hämähäkinseittejä. Kuvassa ei näy väärin leikattuja, kituliaita marjapensaita, vaan ihanan näköisiä vihreitä ... Kuvassa ei näy valkoisten pitsiverhojen pölyisyyttä.

Kuva ei myöskään kerro mökin kunnosta mitään. Vinoista lattioista, puuhellasta, joka vetää silloin kun kaikki olosuhteet ja taivaanmerkit ovat kohdillaan. 

 

Sellaista tämä maailma on nykyään. Ja kukapa niitä vinoja lattioita haluaisi kuvat, saati sitten katsella niistä kuvia. Vähän samalla tavalla omat ajatuksenikin menevät. Hyvinä päivinä näen tuon saman idyllin, joka ekasta kuvasta näkyy. Olen tyytyväinen ja onnellinen kun meillä on tämä mökki. Nautin täällä olosta, veden kantamisesta, tiskaamisesta ja siitä, että aina löytyy tekemistä jos haluaa jotain puuhastella, mutta voi myös loikoilla riippukeinussa tai muualla, ja vaan olla.  Huonompina, tai erilaisina päivinä tuskailen tekemättömien hommien kanssa. Näen kaikki rikkaruohot, kaikki nurkat , jotka pitäisi kuurata ja kunnostettavat seinät,lattiat, katot.... 

Tässä pohdiskellessani huomasin yhden asian joka pysyy samana päivästä toiseen. Lisäksi se näyttää kuvissa aivan yhtä ihanalta kuin oikeassa elämässäkin :

 

Pesä

 Tuolla nurkassa on linnunpesä. Ja siellä on pienenpieniä poikasia ainakin viisi. Oli pakko laittaa aita suojaamaan aluetta, koska oli vain ajan kysymys, koska Naava olisi löytänyt pesän.

Koitettiin selvittää mikä lintu on kyseessä kun keikkuu aina ennen pesään menoa tuossa ikkunan edessä olevalla pyykkinarulla, mutta eipä löydetty varmuutta asiaan. Veikkaisin punarintaa. Mies veikkaa leppälintua. 

Onkohan poikaset pesässä vielä juhannuksena? 

Mies korjasi lähellä olevaa kukkalaatikkoa ja minä ripustin työhanskat narulle kuivumaan. Oli pakko hakea hanskat pois narulta, kun emoa ei näkynyt pitkään aikaan. Kaikesta sitä saakin olla huolissaan!

Jaa että mistäkö työhanskat kastuivat? No hiestä! Oli kahdet hanskat päällekkäin kun kiskoin vadelmapensaista nokkosia ja koiranputkia.

Ja kuten kuvasta näkyy, niitä oli paljon! Mulle tulee usein kovin radikaaleja ratkaisuja mieleen kun on joku ongelma. Kun kiskoin nokkosia mietin koko  vadelmapensaikon leikkaamista alas, maan kääntämistä, myrkyttämistä jne. Perjantaina mökille tullessa kun ei saunarakennukseen tullut sähköä, olin valmis laittamaan mökin myyntiin...  Ja muistan vielä senkin kun tuntui liian raskaalta olla töissä ja mietin ratkaisuksi irtisanoutumista....Onneksi mun päässä menee ja tulee ajatuksia niin kovalla tempolla, ettei kaikkiin tai edes puoliin ehdi mitenkään reagoida.

Mindfullnessissa harjoitellaan onneksi tätäkin: voi vain katsella ohi ajavia ajatuksia, hypätä pois niiden kyydistä ja katsella kauempaa.

 

Ekat viikot

 Olen nyt pari viikkoa lomaillut. Olenko nukkunut ensimmäisen viikon?  No en. On ollut niin paljon kaikkea tekemistä ja  tapaamisia.  

Päivät ovat olleet ihanan helteisiä, niin on ollut syytä nousta jo viimeistään seitsemältä, jotta ehtii Naavan kanssa lenkille ennen kuin tulee liian kuuma. On ollut mittarin mukaan + 12 lämmintä kun olen lähtenyt collgetakki päällä lenkille, mutta jo ennen lenkin puoliväliä on sekin ollut liikaa.Olen nauttinut aikaisista aamuista ja siitä tuoksusta, joka on aamulla. Linnut sirkuttavat nykyään koko päivän, joten se ei ole ollut pelkkä aamu nautinto. Välillä on tuntunut terassilla istuessa, että asuu viidakossa tai jossain kasvihuoneessa, kun sirkutus on niin kovaa.

Nyt kun on lomalla, ei odota niin paljon viikonloppuja. Olen huomannut että odotan koko ajan tulevia kivoja tapahtumia. Töissä ollessa aika rytmittyi aina seuraavaan viikonloppuun , jolle oli jotain kivaa suunnitelmissa, ja se kiva oli usein vain tieto siitä, että saa levätä ja vain olla. Nyt ei osaa rytmittää viikkoa, vaan kiirehtii ajatuksissa jo pidemmälle, seuraaviin ja seuraaviin kivoihin juttuihin. Ja siitä seuraa se, että viikot menee vauhdilla ja kesä on kohta ohi, apua!!

Olen koittanut harjoitella hetkessä elämistä mindfullnessin avulla. Hengittänyt, pysähtynyt, haistellut ja tunnustellut. Oppiminen on hidasta, ajatukset niin nopeita harhailemaan ja kiirehtimään. Jatkan harjoittelua.

ps. Hymyilyttää tuo pellon reunasta aamulenkillä otettu kuva koiranputkista. Silloin ne näyttivät niin kesäisen ihanilta. Viikonloppuna mökillä keskellä vadelmapensaita koiranputket eivät näyttäneet yhtään ihanan kesäisiltä :)

Klapit

 

Aloitin mun urakan. Puiden siirtämisen sisälle puuvajaan. Lämpötila +24.  Toisessa ulkona olevassa pinossa on linnunpesä, ja pesässä yksi muna, joten sen pinon siirtäminen siirtyy jonnekin.

Koko ajan Naava osallistuu hommaan: juoksee hiirirottalelu suussa portille odottamaan, että täytän kottikärryt puupinon luona.  Sitten juoksee vierellä hiirirottalelu suussa puuvajalle, jossa menee varjoon makaamaan siksi aikaa että saan puut ladottua.

On tuostakin apua, kivanpaa tehdä yhdessä.....

Ajattelin saavani paljon kehuja mieheltä kun tuossa helteessä sitkeästi olen aloittanut homman.  Vaan eipä tullut kehuja. Olin aloittanut puiden pinoamisen eri tavalla kuin hän oli ajatellut. Minun tavallani puita ei mahdu puuvajaan niin paljon. Höh, ja vielä kerran höh.  

Kumma juttu tuo kiitoksen saaminen. Tarvitseeko kiittää itsestäänselvyyksistä? Pitääkö kehua vaikka ei saa aikaseksi mitään ihmeellistä?

Mun mielestä PITÄÄ. Siinäkin se juju, että se kehu/kiitos ei saa tulla siten, että nyt pitää/täytyy kehua, vaan sen pitää tulla sydämestä. Usein ajattelen, että olipa tuo kiltisti tehty, miten taitavasti hoiti tuon asian jne., mutta asian ääneen sanominen unohtuu.  

Onko kehumatta jättäminen joku entisajan perinne, kissa kiitoksella elää-sananlaskun mukaan?  Kehun saamiseksi pitää suurinpiirtein saada aikaseksi tohtorin tutkinto tai ainakin rakentaa joku ennennäkemättömän hieno rakennus, jottei vaan tule kehu tyhjästä. 

Joku on myös sitä mieltä, että tietyissä tilanteissa kehutaan muodon vuoksi. Vaikkapa kurssin päätteeksi kehutaan kurssin vetäjään jokatapauksessa, oli kurssista mitä mieltä tahansa.  Minun mielestä ero on siinä, että vaikka en tykkäisi itse kurssista vähääkään, niin jotain hyvää löytyy aina, ja sen voi sanoa ääneen. Lisäksi kannattaa antaa palautetta niin, että se ei ole tyhjänpäiväistä haukkumista, vaan asiallista kritiikkiä, josta on mahdollista ottaa oppia. Jos kurssi on ihan toivottoman huono, eikä näe mitään keinoa, jolla kurssin antia voisi parantaa, kannattaa olla hiljaa kritiikin suhteen. Ehkä kurssi sopii jollekulle toiselle...Palaute ilman mahdollisuutta korjata tai parantaa tilannetta on lyttyyn lyömistä.

 

Muistan jollakin luennolla kuulleeni esimerkin siitä, miten voi kehua toista juuri silloin kun  toinen ei tee mitään. Kun makaa sohvalla vetelänä, ja kuulee kehun voi hätkähtää : minäkö riitän ja olen hyvä näin; tekemättä mitään, ihan vain olemalla oma itseni :)

Rautakaupassa ei ollut kivaa

 Rautakaupassa:

-jonota ensin myyjää

-myyjä kirjoittaa listaa haluamistamme tarvikkeista

-menemme katsomaan erilaisia seinäpaaneeleja. Haluamamme on loppu, käykö vähän leveämpi..no joo.

-kattopaneelia pontattuna ei ole ollenkaan. Katselemme tyhjiä hyllyjä. On niin kova menekki ollut...

-menemme takaisin tiskille. Tulostin ei tulosta laskua. Soittavat it-tukeen. Odotamme.

-mennään myyjän kanssa kasaamaan tavaroita kärryyn. Kone ei ollutkaan ajantasalla saldojen kanssa, seinäpaneelia ei olekaan riittävästi. Myyjä soittaa varastoon, siellä etsitään. Ei löydy.

- otammekin vain saunan lauteet, joista puuttuu selkänoja, verkkokaupasta voi tilata ja sitten hakea taas täältä samasta rautakaupasta, jos myyjä tilaisi sen rautakauppaan meille, tulisi maksettavaksi rahtikulut ...hmmmm...

-lasku saadaan ulos tulostimesta, mutta muste on vähissä, ja tuottaa vaikeuksia korjata lasku ajantasalle

-saamme laskun ja saunajakkaran.

-ajamme halliin noutamaan lauteet

-varastomies ei löydä ylälaudetta, minä löydän 

Tässä kaikessa meni aikaa vähän yli tunti!  

 

Sitten viereiseen rautakauppaan. ja 20 minuttia niin kaikki tarvittavat valmiina lastattavaksi peräkärryyn.

 

 

 

Eka

 

Eka lomapäivä.

Hain rauhoittumista Yoga Nitrasta.  Sellaista syvärentoutusta, joka onnistuessaan vastaa neljän tunnin syvää unta.  Maataan lattialla, sohvalla tm. ja käydään läpi kehon osia. Ringfinger on muuten nimetön :) . Sitten hengitellään ja lasketaan yhdeksästä ykköseen. Piti aloittaa alusta kolme kertaa kun jossain kuutosen kohdalla ajatukset karkasivat. Lopuksi toistettiin sanoja, burning candle, summer rain jne. Melkein kaikki ymmärsin. Oli helpompaa kuin mindfulnes, koska ajatukset ohjattiin sinne kesä sateeseen ym.  

Kahvittelin ystävän kanssa koirien pitäessa hauskaa. Tein Yhteishyvän ohjeen mukaan savukalamousseeta, ja se oli hyvää. Smetanaa, leppäsavukalaa, paljon tilliä ja ruohosipulia ja mustapippuria ja suolaa. 

Teinkä mitään tehokasta, hyödyllistä?  Pesin pari koneellista pyykkiä. Narulla kuivuvat pyykit näyttää kotoisalta :)