Kevät, kevät...

Taitaa tulla pitkä kevät, tai pitkä kevään odotus kun nyt jo alan kevättä viettämään.
Tämä näyttää rönsyliljalta, mutta aikuisen kasvin lehdet paksummat ja isommat, ja tämä muuttaa kesällä parvekelaatikkoon tai muuhun ulkoastiaan.

Selailin vanhoja blogitekstejäni ja tää on niin tätä samaa, tuttua jokavuotista. Sama tunne ollut vuosi sitten, tekee mieli pestä talvivaatteet jo pois ja kantaa kevättakit esille.
Kyllä tässä hymy hyytyy, jos maaliskuussa vielä on lunta ja pakkasta, tai maaliskuun puolivälissä.

Toisaalta hyvä, oikein hyvä, että maassa on lunta vielä jonkin aikaa, koska jos ei olisi, minä laittaisin kasvimaalaatikot paikoilleen, ja sinne menisi mullatkin ja siemenet, ja siitä ei hyvää seuraisi.

Ja minä kyllä tiedän, että hyveisiini ei kuulu kärsivällisyys  eikä  odottaminen ole minulle helppoa.

Pientä sisustusta

Ilmakasvi pääsi pulloon. Pullo pääsi roikkumaan keittiön ikkunaan. Ja minä tulin tyytyväiseksi.
En tiedä yhtään kasvaako tuollainen ilmakasvi, vai pysyykö tuollaisena. Vettä se tarvii joskus, joko kaadan pullon pohjalle tai suihkuttelen vähän.

Noita ilmakasveja voisi laittaa pöydällekin lasikulhoihin. Yksi tuollainen pikkarainen maksoi 6e.

Ilmakasvin kaveriksi pääsi toisenmallinen pullo ja eucalyptuksen oksa. Oksa saisi olla paljon pienempi, mutta en raaski katkoa sitä ainakaan vielä pienemmäksi.
Siinä ne vierekkäin keikkuvat.

Lyhdyt saavat jo väistyä kevään tieltä. Ja tilale tuli eucalyptuksen oksa. Kyllä se vähän tuoksuu, mutta ei tuoksua tunne ellei laita nenää lähelle kasvia.

Kyllä loma tekee hyvää; jaksaa ja keksii. Tosin nämä kaikki ovat matkittuja, lehdestä ja puutarhasta plokattuja.
Pieniä juttuja, mutta voi miten ne piristävät!

Lomapäivän viettoa

Aikamoinen hemmottelupäivä tänään:)
Aamulenkki pojan ja koirien kanssa.
Sitten kampaajalle. Taas olen lähes kokonaan punainen. Ja kampaajalla sain karamellilla maustettua kaakaota, nam. Kyselin moisen koneen ja kapseleiden hintaa innolla, kunnes tuli puhe kuppien kalorimääristä. Miksi kaiken tosi hyvän pitää sisältää kaloreita!

Kampaajan jälkeen kävin verhokaupassa. Ala-ja yläreunojen ompelu ilmaista tällä viikolla...joo, mutta lanka, sivusaumojen ja taskupainojen hinnat tulivat sitten kaiken päälle.
Vähän jäi mietityttämään jälkeenpäin koko ostos. Jospa verhot eivät peitä aurinkoa tarpeeksi?  Myyjä sanoi, että sitten voi ostaa lisäksi "pimentävää vuorikangasta" ja laittaa sitä verhon taakse.  Siellä oli myös kivannäköistä valkoista kangasta, jossa läpinäkyviä isoja lehtiä. Voisi näyttää hauskalta yksiväristen valkoisetn parina.

Vehokaupasta kipitin Flöriin. Pulloja, eucalyptuksen oksia ja ilmakasvi. Kevät tulee, kevät tulee...

Flöristä ajelin tapaamaan ystävääni. Ehkä parasta kaikessa, jutella kaksin, kaikesta, tulevasta ja menneestä.

Kiva päivä.

Turhaa

Juuri tuollaista on mun pään sisällä toisinaan.
Suurin osa turhia huolia. Turhat huolet on sellaisia, joille en voi tehdä mitään.
Lauantai aamuna murehdin omenapuiden leikkaamista; mitä jos pääsiäisenä Kemiössä on vielä paljon lunta, eikä pystykään leikkaamaan omenapuita, vadelmapuskia ei ainakaan voi leikata jos on vielä hankea. Ja miten paljon uskaltaa Mäntylän omenapuita leikata kun ovat olleet pahuuden vallassa vuosia...

Loman alussa saatan jo murehtia miten kurjaa on kun loma taas loppuu, ja uuteen lomaan pitkä aika.

Mäntylän puiden kaatamista voi myös murehtia. Miten paljon työtä kaadetuista puista tulee, ja mihin ne kaatuu kun ne kaadetaan.

Kannattaa myös murehtia miten Mäntylän ikkunat maalataan.
Ja miten saa kesähuonevaraston siivottua ja järjestykseen.

Että tällaista tänään.

Ideoita ja kukkakimppu

Käytiin hakemassa synttärikukkakimppu. Tarjolla oli valmiina erilaisia kimppuja valkoisin kukkasin. Kauneimpina jalostetuista syreeneistä tehdyt kimput. Itselleni olisin voinut ostaa minkä tahansa noista valkoisista, mutta uskon, että tämän päivän sankari tykkää värikkäämmistä kimpuista.
Ystävällinen floristi teki sitten oransseista ruusuista tällaien kimpun:

Kauppilassa oli samaa ideaa kuin uusimman Mökkilehden kannessa; parrussa roikkumassa lasipulloja, joissa oksa tai kukka.

Hauskan näköistä. Kohta meilläkin roikkuu jotain ikkunassa:)  Ehkä lasipulloja tai sitten lasipallo, jonka sisällä joku viherkasvi.

Halvalla ei saa hyvää

Niin se vaan taitaa mennä, noin osapuilleen, että halvalla ei saa hyvää. Nyt kävi niin, että halvalla ei saanut edes sitä mitä tilasin.
Menin "halpaan" ja tilasin Wishin kautta kolme halpaa vaatetta. Tänään sain postilaatikosta ekan.
Positiivista et tuli ihan postilaatikkoon asti.
Tilasin kuvan mukaan kauniin tummanharmaan pitkähihaisen puseron, jossa valkoiselle teksti "Lucky".  Matkalla tapahtuu ihmeitä , sillä perille tulikin vaaleanharmaa pusero, jossa punaisella tekstillä "believe". Liekö jotain kohtalon ivaa, että juuri nyt en ole erityisen onnekas...ja believe...pitäisikö vaan uskoa, että kaikki järjestyy, vai miten näitä tekstejä tulkitsisi?
Puseron istuvuuskin vähän niin ja näin, hihat pitkät ja löysähköt, kainaloista kireät ja kroppaa nuoleva.
Nyt odotan huvittuneena minkälaisia kaksi muuta vaatetta ovat.

https://www.wish.com/#cid=59cf1462b2d5b86941ccad69

Linkissä mitä tilasin, ja kuvassa mitä sain.

Lauantailepoa

Käytiinpä lähikaupassa, Liedon lihakaupassa, ekaa kertaa.
Naudan pihvit, palvikinkun pala, siellä tehtyjä lihapiirakoita ja nakkeja tuli ostettua.
Tänään syötiin heti ne pihvit. Kalliita olivat, mutta eivät kyllä kutistuneet grillatessa. Ja olivat ne kyllä hyviä.

Sellainen lötköttely-lauantai ilman mitään ohjelmaa.
Pikkukoira onneksi tuli lenkittämään. Hänen kanssaan tulee tehtyä pidempiä lenkkejä.

Välillä pysähdyttiin kuuntelemaan ja ihmettelemään.  Hengittelin syvään pysähdyksissä, mutta pikkukoira tulkitsi hengittämisen kai jonkinlaiseksi kyllästymisen huokaisuksi, koska aina hengitysharjoituksen jälkeen pikkukoiran kiirehti jatkamaan matkaa.

Rauha, rauhallisempi

Päivät ovat pidentyneet. Aamuista en tätä huomaa, mutta iltapäivistä kyllä. Pääsen töistä kotiin ilman, että tarvii autosta laittaa pitkät päälle.
Ja tänään, kun pääsin aikaisin paistoi jopa aurinko.
Tehtiin koirien kanssa lenkki lähimetsässä, oli kaunista.

Mietin siellä metsäpolulla, että olenko rauhallisempi kuin aiemmin. Vastasin itselleni, että olen. Mietin, mistä johtuu  ja keksin kaksikin asiaa.
Nuorisolta saa aina uusia vinkkejä, ja tämänkin matkin pojalta: aamiaiseksi jugurttia, kourallinen pähkinöitä ja vähän juoksevaa hunajaa päälle. Pähkinäthän ovat terveellisiä, ja nimenomaan B-vitamiinia sisältäviä, eli suoraan hermoihin vaikuttavia. Sitäpaitsi maistuvat hyvältä varsinkin sen hunajan kanssa.

Toinen vaikuttava asia saattaa olla tämä uusi koti, ja erityisesti sitä ympäröivä metsä. Luonnon keskellä olohan tutkitusti rentouttaa.
Otin eilenkin ihan rauhallisesti saunomisen kommelluksenkin. Olimme vilvoittelemassa saunomisen keskellä kuistilla. Mies sanoi ettei kannata nyt laittaa ovea kiinni, kun menee lukkoon. Samantien otti tölkin käteensä, ja paiskasi oven kiinni.
Siinä sitten seisottiin nakuina lukitun oven takana. ONNEKSI meillä on vara-avain koodikaapissa, jonne ei ollut pitkä matka.

Pähkinät ja luonto: suosittelen :)

Lauantaina illallisilla

 Harvoin , ehken koskaan, ole kirjoittanut neljän tähden illallisesta toisesta näkökulmasta, eli siitä nautittavammasta puolesta, mennä valmiiseen pöytään nauttimaan.

Lauantaina oli meidän vuoro mennä kylään.
Aloitimme illan lasillisilla Freixenet Proseccoa. Hieno oli pullo, eiä juomakaan hassumpaa, kupliva on niin hyvää.
Alkuruikana oli sevillankinkkua cantaloupemelonin kanssa, oli siinä jotain vihreääkin päällä....Hyvältä maistui, melonit ovat aina hyviä :)
Pääruuaksi possun filettä pestolla kuorrutettuna, kermaperunoita ja jotain salaattia, etikalla höystettynä, kai. Hyvältä maistui ja sai uuden vinkin mihin voi pestoa laittaa.

Jälkiruuaksi ohuita ananassiivuja maustettuna fariinisokerilla ja rommilla, jäätelön kera.

Näiden lisäksi vielä hetkisen kuluttua itse tehdyt runebergit kahvin kera.
Sitten istuskeltiinkin loppuilta sohvalla vatsat täynnä, eikä enää tiedetty missä suunnassa tontilla mikäkin sijaitsee :) Kiivasta keskustelua ja paperiakin kului...

Pitkänä viikonloppuna ehtii

 Perjantaisen lakko-ja lomapäivävapaan ansioista meillä oli pidempi viikonloppu. Ja kyllä se tuntui! Vähän kuin pieni loma. Vapaapäivä viikonlopun oikeassa päässä kannattaa. Ehdittiin ja jaksettiin paljon enemmän.

Pitkästä aikaa käytiin Kemiössä. Ja siellä oli lunta!

Tehtiin lumitöitä, juotiin kahvit ja syötiin takkamakkaraa.  Hiirenloukut olivat tyhjinä ja muutenkin mökillä kaikki hyvin.

Kyllä siellä omalla tavallaan oli edelleen viihtyisää.
Mutta enemmän ääniä. Naapurien koirat keskustelivat meidän koirien kanssa, lapset kiljuivat, joku huusi vaimolleen tai koiralleen ja koväänisiä aivastuksia.
Ehdimme olla kymmenisen minuuttia paikalla, kun lähin naapuri tuli tervehtimään ja kertomaan kuulumisia. Saatiin kennollinen kananmunia, kiitos.

Mieli vaihtelee vielä sen suhteen tarvitaanko mökkiä vai ei. Tänään tuntui siltä, että se on kiva paikka, ehkä sitä tarvitaan. No, ainakin ensi kesänä.

Pitkästä aikaa

Mieleni on ollut alamaissa Joikun takia. Nyt onneksi lääkkeet ovat alkaneet vaikuttaa ja yöt ovat rauhallisia. Enää jäljellä vanhuuden höppänyyttä, mm. tiukat aikataulua: pissahätä aamulla melko tarkkaan klo:5:10 jne.

Huolia tulee ja onneksi myös menee.
Kolmannen hyvin nukutun yön jälkeen, löysin kainalosta herneen kokoisen muhkuran, seuraavana aamuna toisen ja illalla myös toisessa kainalossa "näppylä". Kävin terveydenhoitajalla näyttämässä, vähän turha reissu.
Nyt kun kainaloihin ilmestyi myös jonkinlaista ihottumaa, luulen löytäneeni diagnoosin; uudehko, ihana jauhemainen deo ei sovi minun kainaloille. Jätän sen pois ja katselen jos kaikki palautuisi ennalleen.

Olen myös sekä ilokseni, että kauhukseni huomannut miten täällä uudessa kodissa elän mökkifiiliksellä. Huonoa siinä on se, että en tee kotitöitä. Vaatteet ovat tai eivät ole, silittämättä siistit, luulen selviäväni harvoin tapahtuvalla suursiivouksella jne. Hyvää on se, että rentoudun kotona; kudon, nukun, katson telkkua ja syön hyvin :)

Viihdyn täällä niin hyvin. En keksi yhtään huonoa puolta täällä asumisessa. Odottelen nyt vain koska uutuuden viehätys häviää...
Voi olla, että siihen menee aikaa, kevätkin tulossa ;)