Powered By Blogger

torstai 30. kesäkuuta 2022

Epämääräistä helle höpinää


 Lenkille aamulla kello kuusi. Hiki tulee silloinkin. Tätä kannattaa ajatella talvella kun otsalampun valossa ja pakkasessa tekee aamulenkit. Suomen ilmasto on kyllä outo, vaihteleva ja ihana. Lenkin jälkeen ollaan koirien kanssa hengailtu pihalla. Riippukeinussa tarvittiin pientä peittoa!

Naavasta tulee otettua vähemmän kuvia.Hän on niin järkevä, ei tee hassuja asioita Paitsi pihalla kun säntäilee hassuilla loikilla pitkin aidan reunaa kun joko näkee, kuulee tai kuvittelee jonkun peuran tai jäniksen olevan jossain lähistöllä. Ja sitten kun otan, saan tällaisen otoksen, värit kadonneet.... Toinen asia mitä Naavan kuvissa aina ihmettelen, on se, että miksi hänestä ei tahdo saada tarkkaa kuvaa. Tarkentaako kamera johonkin hänen korvakiehkuraan vai miksi varsinkin lähikuvat ovat useimmiten epätarkkoja.

Sarjassamme epätoivoisia yrityksiä: saada kaksi koiraa kuvattuna ihanan päivänkakkaramättään keskellä.


 Kesän ensimmäinen pioni.Ihan kuin joku olisi saksilla hapsuttanut sen terälehdet. 

Omenapuuhun laitoin roikkumaan tällaisia. Mies ihmetteli miksi meillä roikkuu kiinalaisia paperilyhtyjä puussa keskellä kesää....Vähän hän on oikeassakin...eihän niihin pimeässä syttyviä valoja paljon näy, kesäöinä. Vähin äänin keräsin ne pois ja laitoin hyllylle odottamaan syysiltoja. Vähän ristiriitaisia palloja, toisaalta miten ne voisi sopia meille...toisaalta taas ne on jotenkin hauskoja, ainakin ihan erilaisia juttuja kuin meillä on ikinä ollut!  Vuosia sitten laitoin pilttipurkkeihin rautalangat joilla ripustin ne omenapuuhun ja laitoin tuikkuja sisälle palamaan, jotenkin suomalaisempi meininki ....mutta aika muuttuu :)

Ei tässä jutussa ole punaista lankaa, ei logiikkaa, eikä ajatustakaan. 

Mutta hengissä ollaan.






tiistai 21. kesäkuuta 2022

Joko onnistuisi

 Olen monena.monena vuonna istutellut porkkanoita, persiljaa, salaattia yms. huonolla menestyksellä. Onnistunut viljely vaatii ilmeisesti istuttajalta ikävuosia, paljon, koska nyt näyttää lupaavalta:  


Vieläkin suurin virheeni on laittaa liikaa siemeni, tämän kun vielä muistaisi ja oppisi.  Nyt laitoin kaksi laatikkoa päällekkäin niin sain kasveille multaa enemmän, mikä selvästi auttoi siihen, että maassa on voimaa ja kosteutta enemmän. Lisäksi etuna on se, että harventaminen ja rikkaruohojen poistaminen on paljon helpompaa kun istutukset ovat korkeammalla.



Tästä tykkään. Tokmannilta sai kolme kukkaa kahden hinnalla, ja joku taas päässä niksahti ja naksahti, kun menin ostamaan kaksi valkoista ja yhden lilan. Minkä ihmeen takia ostin sen lilan, en edes tykkää lilasta ja kolme valkoista olisi täyttänyt tuon korin just sopivasti. Onneksi se lila näkyy vaan yhdestä suunnasta ja voi aika huonosti.

 

 

Näitä Akilleijoja putkahtelee pihalle sinne tänne. Aina näitä saman värisiä.

Juhannusruusu aloitti kukintansa tällä viikolla.


Mutta paras aika on vielä edessä: pionien kukinta aika <3


sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Cobb-salaatti


 Tämä salaatti oli K-ruoka resepteistä: 

 

Ainekset

4 annosta

Kastike

Valmistus

30 - 60 min
  1. Ota kanat huoneenlämpöön noin 30 minuuttia ennen valmistamista.
  2. Keitä kananmunat koviksi, noin 8 minuuttia. Jäähdytä kylmässä vedessä, kuori ja leikkaa puoliksi.
  3. Levitä pekonit kylmälle pannulle ja paista rapeiksi. Nosta pekonit talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois.
  4. Paista kanat kypsiksi grillissä tai pannulla öljyssä. Voitele kypsät grillipalat pakkauksen maustekastikkeella. Anna kanojen jäähtyä hetki ja leikkaa viipaleiksi.
  5. Hienonna pekonit ja suikaloi punasipuli. Halkaise avokadot puoliksi ja poista kivet. Koverra avokadon hedelmäliha kuoresta lusikalla ja viipaloi. Leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi. Murusta sinihomejuusto ja revi salaatinlehdet.
  6. Kokoa salaatti tarjoiluvadille tai annoslautasille. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja pirskota salaatin 
  7. päälle juuri ennen tarjoamista. 

 Oli kyllä ruokaisa salaatti. Aika työläs valmistaa ja kanat kypsyisivät varmaan nopeammin grillissä. Jotenkin maut sekaantuivat, ja mietin voisko oikaista, ja jättää jotain pois. Ehkä kananmunat, ehkä pekonin voisi jättää pois.

Tämä salaatti oli kuitenkin hyvää ja vaihtelua, eli teen kyllä joskus toistekin.


 

torstai 16. kesäkuuta 2022

Kesän alkua


 Voihan kesäkuu, ja mitä tästä nyt kirjoittaisi....

Ei mennyt ihan kuin strömsössä. Väsähdin. Vaan ei semmoisista täällä sovi kirjoittaa...Nolottaa, hyväksyn väsähtämisen muilla, osaan olla empaattinen, tukeakin, mutta omalle kohdalle osumista en hyväksy.  Päässä kaikuu vaan : " Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja annat mennä, heikot sortuu..."  

Vastaan taistelu se vasta vie voimia. Mutta kun en vielä oikein osaa muuta. Olen siis taistellut: mökki siivottu, ikkunat pesty, nokkoset kitketty, huussi tyhjennetty (ikinä tehnyt moista! ) , klapit viety puuvajaan, uusia klapeja tehty klapikoneella, pinottu ne, viety puukuorma jne. Onneksi vielä on muutama puunpala työstettävänä ja siivottavaa riittää aina. Mieluummin kyllä noita puuhommia....

Mitäkö koirille kuuluu? Täällä ne rehottavat kuin rikkaruohot. Pihkan pentukurssi loppui viikko sitten. Viimeisellä kerralla oli pikkuinen 8vkoa vanha pentu tutustumiskäynnillä. En kyllä ymmärrä miksi 8 vkoa vanhan pitäisi tutustua koirakouluun ja muihin koiriin, kun vastahan se tutustuu uuteen perheeseensä! Miksi ihmisillä on niin kiire.... Pihka ei tahtonut keskittyä tehtäviinsä ollenkaan tämän uuden pennun takia. "Kauhukseni" totesin, että Pihka on ehkä koulukiusaaja...ei hyväksy uutta jäsentä ryhmään....No, ei kai sentään. 



Pihkasta on tullut entistä rohkeampi kiipeilijä. Pöydälle meno sujuu näppärästi. Ja myös terassin rottinkisohvan selkänojalle kiipeäminen, jotta näkee keittiön ikkunasta  sisälle. Pelästyin kun istuin sohvalla ja yht äkkiä Pihkan naama kurkistaa ikkunasta, joka on  työtason yläpuolella!


Naavan kanssa kamppaillaan siitä, onko metsälenkit letkeitä vai ei. Naavallahan on extra hyvä nenä, joka ohjaa häntä voimakkaasti aina siihen suuntaan jossa peuran, jänisten yms. hajut ovat. Pysähdyn kun veto on liian kova, Naavan hellittäessä jatkamme matkaa. Tästä seurauksena lenkit ovat jojoilua, Naava tulee muutaman askeleen minua kohti ja juoksee taas etujoukkoihin vetämään. Siirryimme lyhyeen taluttimeen, jossa sujuu vähän paremmin. Kaupunkikävelyt sujuu paremmin, mutta kun meidän lenkkeily on pääasiassa metsässä ja kylätiellä.


 Lähetin tämän kuvan miehelle ja kirjoitin, että tässä meidän vkl ruoka. Hän vastasi: "Meillä ei ole kaneja."  Eipä ole, mutta meillä on perunoiden päälle tilliä, ja salaattiaineita. Suolaheinästä en tiedä mihin sitä käyttäisi?

Tällaista nyt. Olen tyytyväinen, että sain tämän tekstin aikaseksi. Kyllä se tästä....