Powered By Blogger

lauantai 28. tammikuuta 2017

Arki

Sain Facebookista arkikuvahaasteen, jota viime viikolla sitten suoritin.
Kiva haaste, kivointa nähdä kavereiden kuvia, ihan vaan arjesta.
Laitan tähän mun arkikuvia viime viikolta.

Sunnuntaina kävin ostamassa tulppaaneja. Varustauduin alkavaan työviikkoon. Puolet kimpusta, taisin ostaa kaksi kimppua, lähti maanantai aamulla töihin, puolet jäi keittiön pöydälle.
Tulppaanien tehtävänä on vakuuttaa minulle, että todellakin ollaan menossa kohti kevättä, ja toinen tehtävä on antaa voimaa. Siisteys, selkeys ja kauneus helpottavat eloani huomattavasti.



 Tiistaina jaksaa tehdä kotitöitäkin. Tuohon tyynyn päälliseen sopisi niin hyvin harmaa kulmasohva...

Tiistaina jo mökkikassit valmiina ( ei nyt kaikki sentään)....viikonloppu tulossa, siis sitä kohden.

Keskiviikkona, tässä kuvassa voisin hyvin maata myös minä, vatsallani, melkein kaiken jo antaneena.



Torstaina työpäivän jälkeinen "palkinnonjako" tilaisuus kotona. Makoisa palkinto melkein jo suoritetusta työviikosta. (Näkisittepä perjantain palkinnot :)))))   )


Tää näkkäri on niin hyvää. Kauraa, spelttii ja merisuolaa. Tosin epäilen että aiheutti pientä vatsakipua ja suurta turvotusta. Testaan uudelleen maanantaina. Mutta hyvää oli. Aika suolaista kyllä, mutta löytyy myös ilman merisuolaa, vaikka chiasiemenillä.

 Perjantaihin liittyy myös tämä kieppi. Saatiin pikkukoira viikonlopuksi hoitoon. Koirattomat ihmiset eivät varmaan ymmärrä ollenkaan, mutta mulla oli jo kova ikävä pikkukoiraa, ei oltu nähty moneen viikkoon (neljään). Pikkukoira ilahtui huomattavasti enemmän Veitin tapaamisesta...häntä heilui villisti ja sitä pusuttelun määrää...Kyllähän se vähän kirpaisi jäädä kakkoseksi, tai kolmoseksi, kun taisi Joikukin olla suositumpi.

Tällainen viikko takana.
Nyt nautitaan viikonlopusta mökillä.


maanantai 23. tammikuuta 2017

Synttärit

Nuorimmainen täytti 25-vuotta sunnuntaina.
Käytiin Naantalissa Kalatrapissa juhlistamassa päivää.

Edellisestä käynnistä on vuosia, eikä edes Trapin pihalla olla pariin vuoteen käyty.

Kalatrapin menussa oli kalaruokia enemmän kuin ehkä koskaan missään olen nähnyt.
Oli silakkaa, lohta, ahventa, kuhaa, siikaa ja madetta.

Tiedän synttärisankarin tykkäävän erityisen paljon kalaruuista joten Kalatrappi oli tällä kertaa oikea valinta.

Kuhaa. Perunat erillisessä kulhossa, kuin uusia perunoita tillillä koristettuna.

Me syötiin lihavartaita uuniperunoiden kanssa. Tosi hyvää sekin.

Jälkiruuaksi syötiin toffee -manteliyllätys. Kaksi valtavaa jäätelöpalloa kermavaahdolla, kinuskikastikkeella ja paahdetuilla manteleilla.
Tosi hyvää.






maanantai 16. tammikuuta 2017

Kevät mielessäin

Tällaiset tuli! Tällä kertaa itselleni, kevät/kesäsukat farkkujen kanssa pidettäväksi.
Mies ei oikein ymmärtänyt miten villasukat, farkut ja kevät/kesä liittyy yhteen.
Kesällä ja talvella on villasukkien suhteen sellainen ero, että kesällä ei tarvitse pitää villasukkia öisin jalassa, mutta päivisin  on kesälläkin viileää usein. Mutta jokatapauksessa villasukkia tarvitaan ympäri vuoden :)

Olen opetellut kutomaan myös sellaisia "pitsisukkia", olikin yllättävän helppoa.
Seuraava haaste olisi kutoa kirjoneule sukkia pitkillä kuvioiduilla varsilla, mutta kerään ensin rohkeutta jonkun aikaa.



sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Nautiskelua

Tällainen on näkymä usein arkiaamuina kun huikkaan makuuhuoneen ovelta heipat.
Paikkani on viety.
Kyllä kai siinä kelpaa jatkaa uniaan....viime viikolla ostetulla höyhentyynyllä!

Saa nähdä onko tuo kalliimpi höyhentyyny kestävämpi kuin halvemmat tyynyt. Tämän tyynyn normaalihinta Askossa oli 89e, ja nyt sen sai 29e:lla.
Halvoissa,  viimeksi ostetuissa tyynyissä sisusta paakkuntui epämiellyttäviksi muhkurapalleroiksi tosi nopeasti.

Tämä vuosi on alkanut hyvin.
Ollaan tavattu ystäviä enemmän.
Töissäkin on löytynyt lyttyisen alun jälkeen taas työniloakin. Vähän jo mietin pitäisikö vähän "himmailla" ettei vaan voimat lopu kesken...

Ja pitkästä aikaa leivoin sämpylöitäkin!



Tällaista tänään. Huomenna taas voikin puhaltaa ihan erilainen "mielituuli" ;)

tiistai 10. tammikuuta 2017

Voihan litistys

Maanantai ja jotenkin lyttääntynyt olo.
Työt alkoi ihan täysillä. Kaikki paikalla ja pitkä palaveri päivällä. Palaverit on ehkä raskaampia kuin mikään muu. Joudut olemaan ihan tarkkana, kuuntelemaan, rivien välejäkin, ja miettimään tarkkkaan mitä sanot ja koko ajan pitää mielessä se suunta, johon toivottavasti päädytään palaverissa.

Oma ikä havahduttaa. Kahvitauolla tajuaa muiden olevan omien lapsieni ikäisiä. Ja niillä on omia mielipiteitä ja ne ovat monissa asioissa jo taitavampiakin kuin minä, ja ne tuntuu niin nuorilta.
Tunnen itseni ulkopuoliseksi. Elän aika erilaista elämänvaihetta kuin he.

Vakuutan itselleni, että tuo on minulle työtä. Ystävät ovat täällä vapaa-ajassa.
Työyhteisö on yhteisö, haluan kuulua siihen, ja tuntea kuuluvani siihen.
En ole vielä valmis olemaan työpaikan höppänä, jolle hyväntahtoisesti nauretaan.
En tiedä olenko siihen valmis koskaan.
 Haluan olla hyväksytty juuri tällaisena.

Sosiaalisten kontaktien määrä vapaapäivien ja lomien jälkeen meinaa tukehduttaa. Ehkä siitä kaikesta tulee tämä maanantai-lyttääntynyt olo.



maanantai 9. tammikuuta 2017

Kolme vapaata

Tämä joululoman jälkeinen nelipäiväinen työviikko oli just hyvä. Nyt on saanut taas vetää henkeä kolme päivää. Tämä rytmi sopis mulle niin hyvin!
Nyt tuntuu hyvältä.

Vapaapäivät sujuivat mukavasti; tavattiin ystäviä, käveltiin Ruissalossa, katsottiin Sykettä, saunottiin ja vaan oltiin.
Joskus on vaikeaa asettua aloilleen vapapäivinä, jos viettää niitä täällä kaupungissa. On koko ajan mielessä jotain siivoomis-silittämis-järjestämis-kaupassakäymis-prosessia.
Nyt pysyin aika hyvin sohvalla :)

Tässä vielä Muumien viisauksia lainattuna Hidasta elämää sivuilta. Valkkasin ne, jotka koskettivat mua.


 4. Niitä, jotka pitävät talot lämpimänä ja vatsat täysinä, tulisi juhlia sankareina.
 7. Toisinaan itku on juuri mitä tarvitaan kasvamiseen.
  8. Toisinaan lohdutukseksi tarvitaan vain muistutus läsnäolosta.
  9. Toisinaan tarvitaan hiljaisuutta eikä se tarkoita että mikään olisi vialla.
 13. On yhtä tärkeää osata olla yksin kuin tulla toimeen muiden kanssa.
 18. Vapauden ja velvollisuuden välille on löydettävä tasapaino.
 26. Suurimmaksi osaksi maailma on kerrassaan ihmeellinen.

tiistai 3. tammikuuta 2017

Uudet

Mä tilasin netistä itselleni saappaat. Siis mökilläkin voi shoppailla!
Kuolastin noita jo ennen joulua, mutta kun olivat kalliit niin parempi miettiä, ja miettiä.
Hintakin ehti laskea. Tosin usein käy niin, että kun hinnat laskee, niin kokoja ei enää löydy.
Nyt sain nämä 20-30 e halvemmalla.
Mies sanoi, ettei netistä voi kenkiä ostaa kun ei voi sovittaa ...
Mullaa on ennestään Riekerin nilkkurit, ja sillä koolla ja tunteella ostin nämä.
Ja tunne oli oikea!



Näissä on edessä nauhat, joilla sai säädettyä leveyden sopivaksi. Näissä on vetoketju, helpottaa käytössä niin paljon.
Sit nää pitää vettä, näissä on joku kalvo.
Tosin nää on niin lämpimät että vesikelillä, olisivatko liian kuumat? Tosin mulla ei ole koskaan jaloilla ollut liian kuuma ulkona.


Ja tää sisusta on ihan parasta! Villaa ja lampaan karvaa!!!
Ja pohjassa on joku lämmike pintakalvo tms. myös.

Ja nää tuli just sopivaan aikaan, kun nyt on luvattu pakkasia ja kylmää.

Nyt mietin raskiinko laittaa näitä töihin? Mulla on siellä sellaset halpissaapikkaat, joissa vetoketjun vedin on poikki, korjasin ne laittamalla paperiliittimen vetimeksi.



maanantai 2. tammikuuta 2017

Tervetuloa vuosi 2017


Uusi vuosi on nyt otettu vastaan.
Mökillä, vanhempieni kanssa.
Laitettiin vuorotellen ruokaa. Viimeinen "voitelu" joulukiloille.
Äiti teki jälkiruuaksi mansikkarahkaa. Ei se nyt onnistunut hänen mielestään; liian vetelää. rahkakaan ei ole sellaista kunnollista kuin ennen, kaikki jotain makurahkoja yms. ja marjatkin jäivät kotiin.
No, mä en ole kyllä noin hyvää mansikkarahkaa syönyt koskaan, ja kyllä siellä mansikoitakin oli...
Mun mökin keittiön lavuaari ja tiskipöytä ei ole koskaan ollut noin kiiltäävä kuin nyt, äidin tiskausvuoron jälkeen.
Ehkä mäkin opin vielä...


Saunottiin. Tulet näyttivät tien saunaan.
Vilvottelin saunan kuistilla niin pitkään kun tarkenin ja ihailin, elävää tulta, pimeyttä.

Juotiin loput glögit. Katsottiin telkkaria, juteltiin.
Tervetuloa vuosi 2017. Ja Suomi 100 vuotta.