Otsikko kertoo kahdestakin asiasta: Pihkan elämä ja tutustuminen kaikkeen alkaa ja myös meille alkaa elämä, erilainen, enää ei istuta tunti tolkulla sohvalla tai missään muuallakaan.
Pihka nukkuu paljon (onneksi ;)) , mutta kun on hereillä niin löytää ja keksii kaikenlaista, ja me ollaan kärppänä perässä, mitä se nyt tekee. Sähköjohdot, kukkaset yms. on nostettu pois vaarantamasta hänen elämäänsä, mutta tänäänkin unohtui sanomalehteen paketoitu yrtti eteisen lattialle. Sieltä sitten alkoi kuulua rapinaa....ei hätää, ehdittiin ajoissa.
Olemme ulkoilleet omalla pihalla ja myös lähi metsässä. Metsään Pihka matkustaa eturepussa, eikä ole vielä oikein sinut asian kanssa. Ulkoilun jälkeen nukkuu ennätys pitkät unet. Luoksetuloa harjoitellaan päivittäin sisällä ja ulkona. On aika helppoa, kun Pihka on aika/tosi hyvä syömään, kaikki maistuu.
Valjaita ollaan vähän kokeiltu. Ruokakupin odottelua koitetaan hillitä, Pihkalla kun on kova nälkä, ja sen kuulee kaikki. Ennen kupille menoa istuu oma-aloitteisesti, lienee saanut oppinsa kasvattajan luona. Arvostan, miten voi saada viisi pentua yhtä aikaa oppimaan, että istutaan ja sitten tulee ruokakuppi eteen!
Naavan kanssa menee hyvin. Hän on super kiltti. Lopettaa syömisen jos pentu ehtii syödä oman kuppinsa ensin tyhjäksi, "Ole hyvä vaan, syö sinä jos sinulla on vielä nälkä". Olemme vakuuttaneet Naavalle, että hän saa syödä kyllä oman ruokansa. Luiden kanssa käy niin, että Pihka vaan tulee ja ottaa luun Naavalta. Olemme lauman pomoja, ja annamme luun takaisin Naavalle, joka syö hetken ja antaa sen taas pennulle. Tänään sentään näin Naavalla yhden pienen irvistyksen kun Pihka oli pöydän alta tulossa ottamaan Naavan luuta. Ehkä se siitä....
En aio ottaa mitään paineita Pihkan opettamisessa. Tehdään ja eletään yhdessä, meillä ei ole kiire mihinkään.