2013

Koitin miettiä vuoden 2013 Top Ten listaa. Alkuvuosi on hämärän peitossa, onko muistini vain puolen vuoden mittainen?
Parhaita hetkiä on vaikea laittaa järjestykseen, ja miksi ihmeessä pitäisikään?

Yksi ihanimmista jutuista oli pyöräretki Ahvenanmaalle.
Ilma oli ihana. Kaikki näytti kauniilta. Kaikki oli kaunista. Meri, saaristo ja loma, siinä se.

Mökillä olo on aina ihanaa. Hiljaisuutta, yksinkertaisuutta, metsää, siinä sen juju.Koirat nauttivat siellä olostaan.

Onnen ja Ilon-pentueen syntymä. Ensimmäistä kertaa mukana synnytyksessä.  Seurata pentujen kasvua. Se todella oli onnen ja ilon aikaa.

Tämä pikku koira jäi lähipiiriin. Se oli yllätys.
Ensin meinasi sydän pakahtua suruun. Sitten tuli ilo, sitä ei uskonut ensin todeksikaan.

Blogin aloittaminen, kuuluu myös listalle. Tykkään kirjoittamisesta. Ja jotenkin merkityksellistä tämä on. Tätä kautta olen saanut uutta intoa valokuvaamiseen.

Mökkisaunan remontti oli myös mainittava juttu. Pienellä rahalla iso parannus.


 Kaikenkaikkiaan tämä on ollut hyvä vuosi.

Kun istun sinun vierellesi, en kysy
en vastaa, sillä tiedät jo,
pisaraakaan ei puutu.
Olen kotona. Riisun saappaat.
Olen pilven painoinen.

Taberman

Joulu on ohi

Tämä joulu oli onnellinen. Tai siis minä olin onnellinen.
Lumesta ei tietoakaan, vettä satoi jokapäivä, oli pimeää. Silti oli hyvä joulu.

Läheiset olivat luonani. Syötiin, saunottiin ja pelattiin.

Tämä pikku koira oli ehkä iloisin joulun viettäjistä. Hän oli myös innokkain apulainen keittiössä. Uskon ,että tämän joulun aikana hän oppi, miten tuorekelmua laitetaan, miten tiskataan, miten salaattia pilkotaan jne. Hän oli innokkain osallistumaan, ihan kaikkeen.

Lahjat ,jotka sain  olivat kaikki ajatuksella valittu. Osa sydämelläkin.
Sain valkoiset villasukat, joissa oli kahdeksan eri väristä raitaa varressa. Eikä mitä tahansa raitoja, vaan ylimpänä vihreä, toisena punainen, sitten harmaa, sininen, ruskea, oranssi. lila ja keltainen. Ihmeelliset sukat, lämmittävät sekä jalkoja, että mieltä.
Kirja: Hyvä elämä, lyhyt oppimäärä (Saku Tuominen) , joku Ihana tietää mitä tarvitsen.

Tässä  joulun ehdottomasti kaunein jälkiruoka. Pavlova, marenki-kinuski-rahka-karpalo.

Jouluna sain myös viestejä, jotka lämmittivät ja saivat minut tuntemaan itseni rakkaaksi ja tärkeäksi.

Ja hei, minä sain....Sienisalaattia <3

Rauhallista ja hyvää joulua!

Vielä viimeiset joululahjat ehtivät valmistua mökin rauhassa.

Kaikki valmista. Levollista ja rauhaisaa. ( Paitsi silloin kun Nala saa hepulin ;) )

             Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukarhu on asialla
oksien peitossa kuusen alla.


 Karhun mielessä joulu väikkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy.
Mieli on auvoinen, mieli on avoin,
viettääkseen joulua jouluisin tavoin.

-Elina Karjalainen

Oikein rauhallista ja hyvää joulua!


<3  Kirsi

Pikkuhiljaa...joulu tulee...

Asioilla on tapana järjestyä ja joulukin tulee omalla painollaan.
Kun tullaan mökille joulun viettoon on aika miettiminen mitä kaikkea pitää muistaa ottaa mukaan. Mökillä on lähes kaikki arkeen tarpeellinen, mutta jouluna tarvitaan tiettyjä juttuja, joita ei edes kannata hankkia tuplia.
Tällä kertaa unohdin ottaa maljakoita, jotka ovat nimenomaan hyasinteille oivallisia. Hyasintit näköttivät siis mökin ikkunalla surkeina muovisissa ruukuissaas. Naapurin pihalla, kottikärryjen päällä oli söpö kastelukannu, ja senhän sain lainaksi. Ja eikös vaan näytäkin paljon paremmalta kuin se lasinen maljakko olisi koskaan näyttänyt?

Lahjoja on välillä vaikea keksiä. Tässä yksi vinkki. Saimme tällaisen ihanilta ystäviltämme. Tykkään!

Rauhallista, onnellista joulun alusaikaa teille kaikille ihanille :)

Persoonallisuustesti

Persoonallisuustesti, yksi monista..



 http://netello.fi/viihde/persoonallisuustesti.php

Tein yllä olevan linkin persoonallisuustestin.
Tulos:

Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö. Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä. Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille. Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä. Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta. Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua. Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä. Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana. Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä. Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen.


Pitää aika hyvin paikkansa.
Olen naimisissa järkeilyyn taipuvan miehen kanssa, ja todellakin välillä tuntuu että olen jossain haihattelijan mystikkomaassa, tai ainakin jompikumpi meistä on ;)
Minun on vaikeaa päättää asioita järjen perusteella, ainakin joskus. Työssä toivottavasti järki määrää. Mutta asiat jotka ovat lähinnä sydäntä, niitä koskevat päätökset tulevat sisältä. niitä ei edes tarvitse pahemmin pohtia, ne ovat heti selvää "kamaa".
Tuosta ujoudesta en niin tiedä, olen ollut ujo, mutta en varmaan enää.
Viimeiset kaksi lausetta ovat niin totta.

Ei tietoakaan joulustressistä :)

Mökillä taas. Tänään Veiti täytti 6-vuotta. Vuodet kuluneet nopeasti. Veiti leikki tänään Nalan kanssa suurikuonoisen koiran kanssa (pehmolelu), ihan kakara vielä.

 

Joulusiivo. Uudet tyynyt mökkisohvalle. Saunalla käänsin saunakammarin matosta puhtaan puolen.

Ja hakkoja, kuusenoksia, ovensuuhun.

 

"Lapsenlapsi" ilonamme. Olemme etuoikeutettuja :).

 

Takassa tuli. Ihana rauha ja levollisuus. 

 

Ihan tavallinen flunssa

Kaikki alkoi kurkkukivulla.
Nieleminen sattui. Yöllä piti miettiä hetki kestääkö tuskan nielaista, vai tukehtuako mieluummin limaan.

Sitten alkoi vuotaa nenä.
Kaikki tietää mitä siitä seuraa. Nenänpielet aroiksi. Vaikka rasvasi, piti niistää ennen kuin ehti rasvan edes kunnolla levittää. Pakko oli kuitenkin niistää, ja nenän pielet tulivat yhä aremmiksi ja punaisemmiksi. Kun tarpeeksi niistää alkaa myös tulla verta nenästä.
Päätä ei voinut laittaa alaspäin ollenkaan, vihlaisua oli vältettävä keinolla millä hyvänsä. No, eipä punanenäisenä paljon asiaa ulos ollutkaan, joten ei tarvinnut kumarrella edes kenkiä laittaakseen.

Jossain vaiheessa alkoi yskä. Yskä aiheutti taas toisenlaisen kivun kurkkuun.Mitä enemmän yski, sitä enemmän sattui kurkkuun, ja päähän.
Luulin jo, että tässä kaikki kipumuodot, joita lääkärin mukaan, ihan tavallinen flunssa aiheuttaa, kunnes huomasin uuden kivun. Olen yskinyt kylkiluuni ja joitain lihaksia jossain vatsan seutuvilla helläksi, Jokuhan on joskus saanut kylkiluunsa poikkikin yskimisellä, sitä odotellessa siis...

En muistanutkaan miten moninaista ihan tavallisen flunssan sairastaminen on. Miten erilaisia kipuja ihmiskehosta löytyykään. Ja minulla on yskänlääkettä, limaa pilkkovia tabletteja, duactia, bafusinia, mustaviinimarjamehia, hunajaa, appelsiineja...
Tätä on nyt kestänyt tasan viikon. Tänään aloitin antibioottikuurin.

Olen täälläkin joskus kirjoittanut miten uskon siihen että paha saa aina palkkansa, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Luulen että olen nyt kuitannut kaikki pahat tekoni. Uskon saavani jouluna lahjoja jo .

Äiti ja tytär tapasivat

Olipa todella hellyyttävää nähdä Freijan ja Nalan tapaaminen kolme viikkoa luovutuksen jälkeen. Ei ollut epäilystäkään etteivät olisi muistaneet toisiaan. Freija kävi erikseen kiittämässä kun toimme pennun näytille.

Ensin leikittiin ulkona. Freijalla oli kiire opettaa Nalalle kaikki leikit. Palloa piti kuljettaa ensin itse, ja sitten mennä maahan ja pyöräyttää pallo pennulle. Käpyjä piti etsiä, heitellä ilmaan ja sitten antaa käpy pennulle.

Sisällä oli hellittelyn aika. Freija vei Nalan toiseen huoneesen. Siellä he makasivat vieretysten, kumpikin kirputtaen toisiaan. Kukaan muu ei saanut edes koskea pentuun, ennen kuin Freija oli itse saanut tarpeeksi tutkia pentuaan. Ja se hellä ääni, jolla Freija Nalalle jutteli, se ei ollut murinaa, ei haukuntaa vaan sellaista ääntä, joka on tarkoitettu vain näihin tilanteisiin.

Sagakin sai tavata pennun. Voi sitä Nalan riemua! Kaksi, jotka pitivä niin hyvänä ja joille sai tehdä ihan mitä vaan.

Tämä on juuri sitä mitä joulu on: välittämistä, rakkautta, lämpimiä tunteita, onnea.

Itsenäisyyspäivän ajatusharhailua

Tultiin mökille viettämään itsenäisyyspäivää.
Olen makoillut vajaan viikon kotona selkäkipuisena, nyt on vaihtelua kun tultiin mökille ja makoilen täällä flunssassa.

Mökillä tuntuu edelleen hyvältä viettää vapaapäiviä, vaikka pennut ovatkin naapurista jo lähteneet. Täällä elämä on niin paljon yksinkertaisempaa. Täällä on helpompaa rauhoittua.
Ja täällä Joiku ja Veiti nauraa enemmän. Heistä on ihanaa käväistä pihalla, juosta vapaana metsässä ja täällä saa aina voileivän aamiaispöydästä.

Jouluun on enää kaksi viikkoa. Jouluksikin tullaan tänne.
Tänä vuonna on ihanaa kun pääsee pois jouluhälinöistä jo edellisenä viikonloppuna. Joulussa parasta on äidin tekemä metsäsienisalaatti, tänä vuonna ei ollut sieniä, taitaa sienisalaatti jäädä väliin. Joulussa parasta on myös kynttilöiden valo. Joulusauna, jonne menee soihduilla valaistu polku pihan poikki, siinä on sitä jotakin.

Ajatukset harhailee.
Selkäkivun jälkeen ja nyt flunssaisena miettii taas terveyden merkitystä. Olo on vaivatonta ja helppoa kun voi tehdä kaikkea, eikä mihinkään satu. Eipä sitä edes huomaa, ennenkuin on sairaana.
Monta hyvää asiaa jää elämässä huomaamatta.
Sain kovakantisen vihon, jossa on ihana tyttöenkeli kannessa. Pitkään olen miettinyt mihin käyttöön vihon ottaisin. Jospa kirjoittaisin vihkoon jokapäivä asioita joista olen iloinen ja onnellinen.

Facebookissa oli linkki, jossa 11-vuotias poika kertoi miten aikuisilla on tapana kysellä : mikä sinusta tulee isona. Poika sanoi, että hän vastaa siihen, että haluaa olla onnellinen. Hän haluaisi oppia koulussa elämisen taitoja, eikä vain irrallisia tietopläjäyksiä matematiikasta, historiasta jne.
Uskon, että moni meistä on onnellinen kun vaan alkaa ajattelemaa omaa elämäänsä.
Jos ei ole, pitäisi muuttaa elämäänsä. Pienin askelin. Tehdä aina enemmän ja enemmän asioita , joista nauttii. Kun itsellä on hyvä olla, pystyy levittämään hyvää oloa myös ympärilleen. Mutta kaikki kuitenkin lähtee, omasta itsestä.

Pikkujoulu

 

Sunnuntaina kun heräsin oli joulukuu! Yllätti, nytkö se jo alkaa?

Jotain jouluista laitoin kotiin ja pikkujoululahajat "lapsille" piti käydä ostamassa. Toivottavasti joulu ei yllätä samalla tavalla kuin tämä pikkujoulu. Olisi noloa yrittää etsiä lahjoja aattoaamuna. Noo, ei hätää, jotain on jo jouluksi valmiina.

Hyasintti on yksi mun lemppari joulukukista. Se tuoksuu hyvältä, joululta. Amaryllikset on myös lemppareita. Saa nähdä kukkiiko mun amaryllis jo itsenäisyyspäivänä. Huomaan että alkaa taas olla valkoisten kukkien aika. Syksylläkö ne hetkeksi vaihtuivat värikkäämpiin? Nyt kyllä taas näyttävät silmään taivaallisen rauhoittavan, seesteisen. kauniilta.

"Ikämiehet" innostuvat

Nala on vieraillut meillä kolme kertaa. Näppärästi tyttö on kietonut jo Joikua ja Veitiä "tassunsa" ympäri. Nala lähestyy poikia koko kehollaan lirkutellen. Kuono maata viistäen, peppukin alhaalla, niin nöyränä, niin nöyränä. Veitin eteen hän vielä heittäytyy selälleen makaamaan.

Nala saa Joikun ja Veitin elämään uutta innostusta. Nala saa heidät taas innostumaan leikkimisestä.

Toviotan kaikille ihanille blogin lukijoille ihanaa ja leikkisää pikkujoulua <3