Niitä hetkiä vaan tulee.. siis et haluaa muutosta hiuksiin, ja HETI.
Pahin vaihtoehto on , että alkaa itse saksia.
Toiseks pahin on tää, et kävelee töiden jälkeen Citymarketin kyljes olevaan kampaamoon extempore.
Se vaan tuntui niin loistavalta ajatukselta. Kampaaja pesis, leikkais ja laittais mun hiukset ja sit olisin valmis lähtemään illan rientoihin.
Selitin mielestäni hienosti mitä haluan ja tyttönen alkoi hommiin.
Hän leikkasi ja leikkasi. Leikkasi ja vielä leikkasi. Sitten sain katsoa peilistä.
Ei ollut yhtään sitä mitä halusin.
Selitin uudelleen, näytin käsillä ja kuvailin miten ponnariin ei ylettyisi kaikki hiukset vaan jäisivät rennosti kehystämään kasvoja.
Ja tyttönen alkoi uudella innolla leikkaamaan.
Ja taas kului aikaa.
Ja taas sain peilistä katsoa mitä oli tullut. Vaan eipä vieläkään ollut sitä mitä tarkoitin. Tyttönen sanoi että leikataan vaan vielä, mutta kun oli jo melkein kaksi tuntia väsätty ja alkoi kiirekin tulemaan , niin sanoin etten ehdi. Tyttönen sanoi että voin tulla samaan hintaan uudelleen, niin leikataan taas.
Kiireesti laitettiin kiharat raudalla ja olihan se...ainakin parempi kuin vanha tukka.
Lasku sai melkein itkemään: 84e. Siinä oli lisähinta kiharruksesta ja lisähinta pesusta, joka tuntui tavalliselta pesulta, mutta oli joku rauhoittava hiuspohjahoito.
Nyt nukun parin yön yli, katson kun kiharat suoristuvat ja päätän sitten menenkö uudelleen.
Ja muuten, ilta oli oikein hauska.
Pepe WIllbergin Rööberiin, Aamu ja pari muuta biisiä tuli jammailtua pubissa.
Ja loppuilta tanssimassa.
