Nyt tuntuu nololta, mutta tunnustanpa silti: Olen aina, siis aina, heittänyt yrtit pois heti kun ruoka, johon kyseistä yrttiä tarvitsin on tehty. Tai viimeistään seuraavana päivänä kun yrtti valuu pitkin pöytää.
En siis ole tajunnut, että kun sille antaa vettä, se säilyy viikkoja!
Mutta nythän minä oikein innostuin, kun tajusin basilikalle antaa vesikupin alleen. Hän sai kaverikseen tillin ja herneenverson.
Nythän saan valmiin yrttitarhan, ilman, että tuskailen siementen kanssa, nämä kun ovat heti valmiita.
Istutin kyllä herneitä koriin ja ohraa peltilevyille, koristeeksi, pääsiäiseksi.
Ja kaupassa pääsin vielä narsissien ohi. Krookusten kohdalla jo hiljensin...
Kunhan yöpakkaset laantuvat....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti