Meillä on kevään aikana ollut hiiririesa. Ainahan täällä hiiriä talvisin on, mutta suht sulassa sovussa ollaan eletty, vaan nyt tuli sopuun särö.
Se on yksi ainoa hiiri, joka on alkanut ottaa tilaa kunnolla haltuun. Yöllä tömistelee seinähirsien takana, ja vaikka isken nyrkillä seinään, niin meno sen kun jatkuu.
Tämä hiiri ei ihmisääniä säiky. Kun katsotaan telkkaria, hän kopistelee roskiskaapissa. Kun avataan kaappia hän häärää roskispussissa ja pinkoo pakoon tosipaikan tullen.
Unohdin yhtenä sunnuntaina päärynän mikron päälle, ja hän oli viikon aikana herkutellut sen viimeistä murua myöten, vain tikku oli jäänyt mikron päälle.
Nyt kun tultiin mökille, oli kaksi tuoremehupurkkia lattialla, tyhjinä. Täällä oli vietetty mehukestejä... Appelsiinimehu oli juotu siististi, kulmasta imemällä? , mutta omenamehu löytyi kaapin pohjalta homeisena.
Oletin hänen muuttaneen metsään kun ilmat ovat lämmenneet, mutta ei, seinän takana meno jatkuu vaan.
Laitoin hiirenloukkuihin kumpaankin palan oikeaa kermajuustoa, vaan juustonpaloihin ei ole koskettu. Roskiskaapin reikä on paikattu ruuvatulla laudan palalla. Sota on siis alkanut!
Tuntuu seinän tömistyksestä päätellen, että on ihan hyvänkokoiseksi kasvanutkin mehujen ja päärynöiden keskellä....Hiireksi kuitenkin todistettu.
Tilannetta seurataan, rällästely loppukoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti