Kannattaako olla aamuvirkku?

 Helleviikolla teki mieli uimaan. Kadehtien katselin tuttujen kuvia mereltä ja rannoilta. Miten tekikin mieli merelle....Olen siellä ollut monta kesää, silloin joskus. Tiedän miltä tuntuu kun meri kimaltaa,pieni tuulenvire käy ja voi pulahtaa mereen koska vaan.

Ruuhkaiset uimarannat, kirkuvat lapset ja meri, jossa täytyy väistellä toisia ei innostanut.  Ajattelin että aamulla aikaisin rantojen täytyy olla jos ei nyt tyhjiä, niin ainakin hiljaisempia. Niinpä koiralenkin jälkeen suunnistin autolla runsaan puolen tunnin ajomatkan päähän meren rannalle.

Parkkipaikalla oli yksi matkailuauto ja ranta oli autio, siis ihan tyhjä. Ja minä pääsin uimaan! Vesi ei tuntunut edes kylmältä, viileältä vaan. Aurinko paistoi päin silmiä ja pienet aallot roiskuivat välillä kasvoille. Toiseen suuntaan, myötätuuleen uidessa oli rauhallisempaa. Vastatuulessa käännyin selälleni ja upotin hiukset, korvat pinnan alle ja nautin. 

Mulla oli mukana termarissa aamukahvia ja pari voileipää. Aamiainen rannalla ja uudestaan uimaan. Voisin jättää tämän kirjoittamisen tähän, mutta jottei olisi liian täydellistä, paikalla oli joku viemäreiden tyhjennysauto, joka piti koko ajan aikamoista jyrinää....

Pikkuhiljaa tunnin sisällä rannalle saapui muitakin. Kymmenen aikaan alkoi olla jo sitä kirkumis meininkiä ja lähdin pois. 

Vastaus otsikon kysmykseen: kyllä, kannattaa olla aamuvirkku:)