Onnellisuuden tunteita tulee aika pienistäkin asioista. Mä sain keittiön ikkunan pestyä ilman raitoja, tai tuli siihen raitoja, mut pienellä pyyhkimisellä sai asian korjattua. Koneen ja käsityön yhteistyöllä. Ja nyt olen onnellinen kirkkaasta ikkunasta. Tuntuu jopa siltä, etten haluakaan täältä mihinkään omakotitaloon , se on siis todella pienestä kiinni , kaikkikin ;)
Onnellinen olen myös tämän viikonlopun toiminnallisuudesta. Vaikka perjantaina tuntui, että on liikaakin ohjelmaa viikonlopulle, niin eipä ollutkaan.
Usein onnellisuuden huomaa vasta jälkeenpäinkin. Aika kultaa muistot tai muuten vaan tajuaa hetken ihanuuden vasta myöhemmin.
On helppoa löytää asioita, jotka voisivat olla paremmin. Aina riittäisi siivottavaa, korjattavaa ja hankittavaa. Aina voi keksiä asioita joita ei juuri nyt pysty tekemään.
Miten se voikin olla niin helppoa! Ja mitä enemmän alkaa miettimään mitä ei voi tehdä tai hankkia, sitä syvemmälle negatiivisuuteen vajoaa.
Kuten kaikissa asioissa, myös positiivisuudessa voi mennä liiallisuuksiin. Yltiöpositiivisuuskin on rasittavaa, ja köyhää. Kyllä elämässä pitää olla monelaisia tunteita.
Merkityksellistä on tunteiden tasapaino ja elämänasenne.
Jokatapauksessa sunnuntaina oli onnellisuuden päivä, jota voi viettää maanantainakin jos ei sunnuntaina tiennytkään moisesta päivästä. Ja vaikka olisi viettänyt sitä sunnuntaina, voi sitä viettää vielä maanantainakin, ehkä jopa vielä tiistainakin, mutta sen jälkeen..alkaako jo mennä liiallisuuksiin ;)
"Kun aamulla herään,
Mä tuntee voin sen
Tää on kaunis päivä,
Mä oon onnellinen.
Sama mulle vaik satais
Taivas ois pilvinen
Tää on kaunis päivä,
Mä oon sopivasti onnellinen."
(Robin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti