Pyöräilykausi aloitettu.
Motivointina PAKKO.
Tässä tulee raporttia viikolta:
Maanantaina: Pyörä huollettu miehen toimesta jo sunnuntaina. Valmistaudun hyvin. En saa bluetoothia toimimaan, kännykästä kuuluu musiikkia, kuulokkeista ei. Räplään ja räpellän, ja jo alkaa Vesala laulaa. Huomaan, että kello on jo aika paljon ja ensimmäiseen pyörämatkaan piti varata reilusti aikaa...hermostun. Pyöränlukko jumittaa...Hermostun ja lukko jumittaa enemmän. Aukeaa kuitenkin. Ja päädyn töihin ihan ajoissa.
Tiistaina: Alku sujuu jo helpommin. Istun pyörän satulaan...takamus sattuu. Voisiko polkea seisten, edes osan matkaa? Kipuun tottuu, ja olen taas ajoissa töissä. Mies saa kyllä tulla hakemaan.
Keskiviikkona: Mies saa kyllä viedä minut töihin. Kaupungin kautta poljen kotiin. Nautin Aurajoen maalaismaisemasta ja rauhasta. Takamuskaan ei tunnu pahalta. Tuulee, eikä mulla ole pipoa kun aamulla en sitä tarvinnut... Korvaan sattuu. Koko illan vasen korva särki.
Torstaina: Pakkasta 6 astetta!! Alkaa huumorintaju loppua. Pipo on päässä ja poljen. Takamus kipeä, polveen sattuu ja korva ei ole kunnossa. Mies saa tulla hakemaan.
Perjantaina: Maassa lunta!!! Silti mieluummin pyörällä kuin bussilla. Jostain syystä kypärä painaa kivuliaasti korvan taakse molemmin puolin. Koitan liikennevaloissa siirtää kypärää, mutta ei auta. Musiikkikin on väärin valittu, Juhatapio laulaa : "Älä tyri nyt , älä lyö yli nyt..." Eikä se sovi yhtään Juhatapion äänelle kauniisti laulettuna, kaikki särmä puuttuu, saattoi pään kivistystä lisätä tuokin.
Mies saa tulla hakemaan.
Ja maanantaina taas...kesää kohti...jo huhtikuu...kyllä se tästä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti