Pentuja

Lankalauantain elämys. Aikamoista vipellystä. Ketterästi hyppäsivät jalkojen ylitse, pöydän alla olevasta temppuradastakin selvisivät. Tuolin alle mahtuu 2 ja puoli lapinkoiranpentua. Ja toisille uni tulee kesken kiitojuoksun, toisilla taas riittää vauhtia ja energiaa  herättämään jo nukkuvia kavereita.

Maailman suloisin. Tulee niin mieleen oma Joiku... Tämä Muohti taitaa olla rohkeampi ja vauhdikkaampi.

Erityisen avuliaiat nämä pennut. Pyyhkivät mielellään pyyheliinan, jos sattuu vahinko lattialle. Moppia käyttivät yhteistuumin kolmen pennun voimalla. Tiskiharjaakin käytettiin innokkaasti.
Siisti rotu.

Askeleet olivat kepeät, vauhtia riitti ja ketteryyttä. Muohti oli kaikista kiinnostunein puroista ja mullasta, nimenomaan vuorotellen. Hän oli se valkoinen ennen ulkoilua...

Kaikilla oli silmää kauneudelle. Vuorotellen maistelivat, tai yrittivät maistaa krookuksia.

Niin suloisen kilttejä....vähän vaan maistelivat ihmisten varpaitakin välillä..leikin nimi oli: ota kiinni mistä saat!

Ja ne tuoksuivat...pennuilta....