Olipa taas viikko!
Ehkä hurjin viikon tapahtumista oli torstainen "tiikerikissa" episodi.
Kyseinen tiikeri seikkaili pihalla lähes jokapäivä. Veitin haukkuminen ei aiheuttanut muuta reaktiota, kuin että tiikeri tuli lähemmäs ikkunaa katsomaan mitä Veiti oikein räkyttää.
Miehelle tiikeri sähisi, kun mies tökkäsi sitä laudan päällä kun oli tiellä.
Tortaina tiikeri sitten päätti tulla sisälle terassin avoimesta ovesta.
Veiti ruopaisi salamana olohuoneesta (lattiassa kivat jäljet..) pesuhuoneeseen ja tiikerin kimppuun. Minä perässä ja vedän Veitiä pois sähisevän tiikerin kimpusta. Tiikeri pääsee pakoon, ja minä saan terassin oven kiinni.
Veiti kunnossa, vähän otsatukka vinossa, ei muuta.
Terassin pöydän alla on tiikeri, selkä köyryssä ja tasaa hengitystään. Puhun tiikerille järkeä, tänne ei kannata tulla kun Veiti ei ole tottunut kissoihin, emmekä mekään.
Tiikeri lähtee verkkaisesti pois terassilta, katsoo ja mittailee aitaa, mistä reiästä menisi...
Torstain jälkeen tiikeriä ei ole näkynyt, jospa järkevä puhe auttoi.
Veiti ei usko, että järkipuhe auttoi, hän suorittaa lähes jatkuvaa alueensa valvontaa.
Perjantaina pudotin täysinäisen punaviinilasin olohuoneen matolle. Lasi meni rikki ja matto punaiseksi. Ja miehelle: kyllä se punaviini näkyisi tummemmassa matossa ihan yhtä hyvin!
Nyt mietin koitanko jossain pestä, kärsinkö vai ostanko uuden maton...
Että tällaista tänne :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti