Powered By Blogger

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Koiran elämää



Kotimetsät näyttävät aika samanlaisilta kuin mökinkin metsät. Kuusia, mäntyjä, jäkälää, sammalta ja metsäteitä.


Lenkkivaihtotoehdot ovat metsäpolut, metsätiet tai  yhdistelmät.


Muita ihmisiä tai koiria ei juuri vastaan tule. Ehkä vuoden aikana kolme kertaa nähty joku muu metsässä. Hevosten jälkiä näkyy, mutta en tiedä milloin käyvät, kun ei olla koskaan nähty ratsukkoa näillä teillä.


Veiti tuntuu olevan hyvässä kunnossa. Jolkottelee iloisena lenkeillä. Säntää jopa jonkun kahahduksen perään metsän puolella.  Yleensä Veiti on kiinni, en usko jalkojen kestävän peuran takaa-ajo lenkkiä. Joikun lähtö oli Veitille kova paikka. Eikä vieläkään ole tottunut olemaan yksin kotona. Muuten kyllä tuntuu, että on selvinnyt erosta ja on iloisella mielellä.


Nyt kun pellot on puitu, voidaan tulla sänkipellon kautta kotiin.
Tällä pellolla riittäisi puuhaa: jänisten papanoita, peuran jälkiä ja hiiriä.

Meillä on ollut takapiha aidattuna Veitille. Ja koko piha oli tarkoitus aidata kun saunamökille ei enää tarvitse päästä isoilla autoilla.
Sementtiauto kävi torstaina. Torstai-iltana laitettiin aitaa ja perjantaina se tuli valmiiksi!


Talon edessä aita ei ole kaunistus, ja joskus on tarkoitus muttaa tämä aidan osuus lauta-aidaksi.
Veiti oli vähän ihmeissään kun terassilta pääseekin nyt isommalle pihalle.
Uusi vahtipaikka näyttää olevan tuossa portilla, josta hyvä näköyhteys sisälle, portille, saunalle ja kuistille.

Tuntuu hyvälle. Nyt tänne mahtuisi enemmänkin koiria.....
Uusia ideoita tulee mieleen; jospa kesäkeittiö/varastosta tulisikin koirankoppi...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti