Powered By Blogger

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Persoonallisuuksia


Usein mietityttää miten koirista tulee sellaisia kuin niistä tulee.
Samassa perheessä kasvaneet pennusta asti, ja kuitenkin aivan erilaisia.

Joiku syö kaiken ahmimalla. Kun palkitsen jostain frolikilla, Joiku hotkaisee sen yhtenä suupalana. Veiti pudottaa maahan, haistelee,puree palasiksi ja syö sen noin kolmena erillisenä suupalana. Hankaloittaa hieman vauhdissa palkitsemista..Onneksi olen kekseliäs, frolikit ovat nykyään pieninä palasina, Veitikin saa sen kerralla syötyä, pudottaa kyllä silti maahan ja haistelee, joten vauhdissa palkitseminen ei onnistu tälläkään tavalla.

Joiku nukkuu mökillä sohvalla, kaupungissa eteisen lattialla, tai sänkymme vieressä lattialla. Veitillä on mökillä oma "sänky" , kaupungissa Veitillä on kolme "sänkyä" (kaakelisänky, 120cm patja ja sänkymme vieressä pieni peti).

Joikua saa harjata kunnolla, ei tunnu missään. Veiti kirkaisee heti jos joku karva vähänkin nipistää.

Joiku ymmärtää katseesta jo tehneensä jotain tyhmää, nolostuu. Veitiä taas ei hetkauta mihinkään, vaikka häntä millä äänenpainolla moittisi.


Joiku pusuttaa pienin lipaisuin koko naaman märäksi, pyytämättäkin.
Veiti sipaisee pienen pusun pyydettäessä "jos nyt ihan pakko"-ilmeellä.

Joiku hypähtää heti pois tieltä, vaikka ei edes olisi tarvetta väistää. Veiti makaa röhnöttää kaapin oven edessä ja mulkaisee: onko sun tosiaankin pakko just nyt avata tuo ovi... 

Tylsäähän elo olisi jos kaikki olisi samanlaisia.

Kun nyt pentubuumi menossa, laitan Veitistä ja Joikustakin kuvat pentuajalta.

Joiku

Veiti


 Olisinko osannut jotenkin pentuja tarkkailemalla saada tietää näistä luonteenpiirteistä jo silloin? Olisiko sillä ollut merkitystä?  Ei olisi. Kumpikin, sekä Veiti että Joiku ovat ihan täydellisiä juuri tuollaisina, omina persoonallisuuksinaan.

Pentukuvia etsiessäni törmäsin tähänkin kuvaan:


Muistan miten jännitti pennun tulo ja se, miten Joiku suhtautuisi pentuun. Sekin huoli oli niin turhaa. Kuten kuva kertoo, se oli veljeyttä ensi hetkestä asti.
Miten vuodet kuluvatkin äkkiä... tuokin matto ollut lattialla ja vielä samassa paikassa jo kuusi vuotta...pitäisikö olla nolo...tai laittaa se edes eri paikkaan!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti