Elän taitekohdassa. Mietin mitä muuta voisin tehdä kuin tätä mitä nyt teen.
Etsin niitä vaihtoehtoisia ovia.
En vielä tiedä toivonko löytäväni uuden oven. Vai haluanko löytää valon tämän nykyisen tunnelin päästä, ilman suurempia muutoksia.
Elämässä ja varsinkin työssä pitää olla iloa ja innostusta.
Huomaan että minun on vaikea ymmärtää kaikkea kehitystä ja muutosta. En näe sitä hyvänä. En haluaisi palata vanhaankaan, toivoisin vain ettei kaiken kiireen ja tehokkuuden keskellä unohdeta tärkeimpiä arvoja elossa.
Haluan elää maailmassa, jossa ei tarvitse todistella omaa osaamistaan ja tehokkuuttaan. Haluan olla hyväksytty juuri sellaisena kuin olen. Haluan nähdä muutkin ihmiset niin, en perusta arvostusta titteliin vaan ihmisyyteen.
Itsekkyys saa näkemään punaista.
Sitä on paljon liikkeellä. Minulle kaikki, minä tarvitsen. minä, minä, minä.
Varmaan aika sekava kirjoitus tänään.
Yhtä sekava kuin olokin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti