Maanantai voi olla kuin perjantai, oikeesti!
Oltiin miehen kanssa musiikin ja runouden rajapintoja tutkailemassa. Juha Tapio ja Otto Kanerva taitavan orkesterin (mm.Lenni-Kalle Taipale) avustamana esittivät suomalaisen musiikin helmiä.
Aleksis Kiven Oravalla aloittivat ja Eino Leinon Ruislinnun lauluun lopettivat. Ja siihen väliin mahtui mm. järisyttävä Tuomari Nurmion Lasten mehuhetki, Hectorin Yhtenä iltana ja Mamban Lauantai-iltana.
Otto Kanerva, ei laulaja vaan näyttelijä, mutta vau mikä tulkinta, ihana rosoisuus, karheus ja inhimillisyys äänessä ja kehossakin.
Juha Tapio taas sellainen kaunosieluinen lurittelija. Molempia tarvittiin ja tarvitaan.
Elävä musiikki, mikä voima ja tunnelma. Ahmin musiikkia ja kun tiesin lopun tulevan, teki niin mieli huutaa: älkää lopettako, ei saa lopettaa!!!!
Kyllä taas jaksaa!
Kuvat ovat Teatterisillalta, josta on tehty satusilta. 120 joulukuusta, vaihtuvat värivalot ja ääniä mm. suden ulvontaa! Hienoa Turku!
Älkää lopettako, paitsi Juha Tapio, joka lauloi samalla äänellä ja ilmeellä A.Kiven Oravan ja J.Leskisen Norjalaisen villapaidan. Orava kuulosti hyvältä, villapaita ei. Laulaa osaa, muttei tulkita...
VastaaPoista