Itselläni se oravanpyörä ei ole suuren suuri, eikä kovin nopeasti edes pyöri. Omassa päässäni olen kuitenkin saanut sen tuntumaan ihan tarpeeksi suurelta ja vauhdikkaalta, haluaisin hypätä pois.
Viikonloppu tai edes viikko ei auta, vauhti ei vielä hidastu tarpeeksi.
Vuosi riittäisi, pysähtyisi kokonaan, tai sitten päässäni pyörisi vain toisenlainen oravanpyörä.
Jäisin mökille.
En miettisi aamulla mitä vaatteita laitan päälle. Pystyisin taas lukemaan kirjoja. Istuskelisin kannonnokasssa odotellen josko peurat tulisivat pellon reunaan syömään. Katselisin kun talitiaiset tyhjentävät jyväpalloa. Seuraisin montako metriä sähkökaapelin kaivaja pääsisi päivässä eteenpäin. Istuskelisin keinutuolissa ajatuksissani tunnin ehkä toisenkin.
Tarmon puuskan iskiessä heittäisin matot pihalle ja siivoaisin koko mökin. Leipoisin korvapuusteja.
Tekisin koirille jäljen metsään.
Kaipaisinko jotain?
Varmasti kaipaisin.
Arjen ja vapaan rytmiä, ehkä.
Työyhteisöä, työtänikin, todennäköisesti, joskus.
Teatteria, konserttteja, elokuvia , kaipaisin.
Katuvaloja, marras-joulu-tammikuussakin.
Kunpa olisi mahdollisuus saada molempia.
Ihanne olisi noin puolivuotta kumpaakin.
Toukokuusta syykuuhun mökillä downsiftaillen.
Ja loppu aika kaupungissa ja töissä.
Missä on se Aladdinin taikalamppu johon voisin toiveeni puhaltaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti