Erilainen viikonloppu

 Olipa viikonloppu!

Alunperin tapahtuman piti olla lauantaina. Meillä oli mökki varattu koko viikonlopuksi. Kun tapahtuma siirtyi sunnuntaille, päätettiin lähteä vasta lauantaina, koska vieraassa paikassa vilkkaan Pihkan kanssa oleilu voisi olla liian stressaavaa. Lauantai aamuna heräsin vähän flunssaisena ja paljon yskäisenä. Pysähdyttiin Korpilahdella lenkittämään koirat ja syömään. Terassikeli, niin koirien kanssa oli helpompaa.

Perille päästiin ja isäntä oli meitä vastassa. Oli lämmittänyt saunan meille valmiiksi ja keittiössä oli hänen mansikkatilansa marjamehu pullo maistiaisiksi. Tunsimme itsemme tervetulleeksi. 

Eihän se mikään mökki ollut vaan kokonainen talo. Minä jätin saunan ja uinnin väliin ettei tauti pahenisi. Istuskelin laiturilla koirien kanssa sillä aikaa. Järvet on ihania.

Sunnuntaina satoi vettä. Uskottiin ja toivottiin sen loppuvan viimeistään puolen päivän aikaan. Vaan eipä se loppunut. Siellä oltiin koko päivä, ja minä yskin, ja mietin ettei tästä kyllä hyvää seuraa....

Tehtiin koirille verijäljet ja paistettiin nuotiolla makkaraa ja juteltiin. Tämä porukka on Naavan pentueesta syntynyt. Me asutaan kaukana, mutta kerran pari vuodessa nähdään osa porukasta kasvattajan järjestämissä jutuissa. Me ollaan jotenkin sellainen "perhe". 

Pihka sai oman verijäljen. Hänen keskittymiskykynsä ei vielä riitä kuin pieniin hetkiin. Välillä haisti jäljen, perääntyi ja varmisti, mutta sitten löysi ihanan puukepin ja siinä meni tovi. Taas jatkettiin kunnes löytyi maailman ihanin kivenkolo, ja taas meni tovi. Lopulta päästiin jäljen päähän ja voi sitä pienen koiran suurta iloa kun siellä oli peuran sorkka. Siihen jäi mun palkkarasia (jossa kissanruokaa) kun Pihka otti sorkan ja lähti. Onnellinen pentu.

 

 

Naava pääsi kunnon pitkälle jäljelle. Hän tiesi mikä on homman nimi. Eipä tullut harha-askeleita, eikä tarvinnut pysähdellä. Jäljen päässä Naava katsoi peuran sorkkaa, söi palkkarasian kissanruuan ja katsoi eteenpäin: " missä jatkot"?  Hän olisi halunnut lisää. Meillä on aika hauska tiimi: Naava jäljestää ja Pihka ilahtuu jäljenpään aarteesta.

Tästä reissusta tuli taas niin lämpöinen olo. Ihmiset, yhdessä tekeminen ja poissa arjesta, ne sen varmaan teki. Hymyilytti yhden meistä kirjoitus facessa: "Ihana päivä takana".  Kaikki eivät sanoisi ihanaksi päivää jolloin vettä tulee välillä rankasti, ja rämmitään metsässä yli ojien ja liukkaiden puunrunkojen. Mutta minä olen samaa mieltä : ihana päivä.

 

Kotimatka meni yhdellä pysähdyksellä, vaihdettiin vain kuskia.

ps. Maanantaina lääkäriin ja sain lääkkeen poskiontelotulehdukseen. Nyt lepoa.