Powered By Blogger

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Valokuvanäyttely

Lauantaina käytiin Salon veturitallissa Nick Brandtin valokuvanäyttelyssä.
Valokuvaaja on kuvannut Itä-Afrikan villieläimiä, eikä millään järkkärillä, vaan kiinteäobjektiivisella rullafilmikameralla.
Kuvia on tuunattu kyllä, mutta hienoja ovat.
Mun suosikkeja ovat kuvat joissa valo on jotenkin erikoinen, tai joissa voi melkein tuntea tuulen puhaltavan omiakin hiuksia.

Tämä on yksi mun suosikeista.

Paljon oli kuvia myös elefanteista. Ne ovat mun mielestä aina niin surullisen näköisiä. Pienestä pitäen nahka ryppyinen. Vanhoina korvat repaleisia. Koko ilme niin kovin surumielinen.

Nick Brand on perustanut säätiön, joka suojelee Afrikan eläimiä. Säätiön varoilla on palkattu metsänvartijoita, jotka ovat saaneet jotakin aikaankin (ovat ottaneet kiinni salametsästäjiä ja takavarikoineet asekätköjä).

Seeproista ja kirahveista oli myös paljon kuvia. Kirahveja en ymmärrä. Kuvassa olivat kaulat somasti yhteen kiertyneinä, näytti hellyyttävältä, kuvan nimi oli kuitenkin taistelevat kirahvit. Enkä usko kyseessä olevan vanhan kirahviavioparin.

Maaseudulta kaupungin vilskeeseen , vaikka vain vierailulle hetkeksi, on pienoinen shokki.
Veturitallilla oli lippujono, runsaat kymmenen ihmistä. Joidenkin kuvien kohdalla joutui odottamaan vuoroaan nähdäkseen kuvan.

Vielä kun kävimme Prismassa, jossa sielläkin oli paljon, paljon ihmisiä, oli helpotus ja ilo palata mökille.
Vieraassa kaupassa on muuten vaikea tehdä ostoksia. Mitään ei löydä. Etsiminen vie energiaa, ja puolet ostoksista jää ostamatta.



perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pääsiöislomaa

Pääsiäisloma, tarpeeseen, ihanaa!!

Möksällä tietty.
Lomaan kuuluu tällä erää  koiria, ruokaa ja kirjoja.

Kevättä ja rakkautta rinnassa, ja kirjatkin sen mukaan.
En ole vielä aloittanut lukemista. Mietin mistä aloittaisin. Järkevästikö kirjaston kirjoista, joiden laina-aika sanelee jotain, vai aloitanko siitä mikä houkuttelee eniten...

Pitkänäperjantaina syödään savustettua lohta, uunissa valmistettuja perunoita, salaattia, juustokakkua,mämmiä ja tortilloja. Näyttääpä pitkältä listalta,jaksaako noita kaikkia?  Luulen, että hyvin jaksaa, ja valkoviiniä päälle :)

Aamupäivällä tein yhden työjutun valmiiksi. Ei toivottavasti vaivaa enää työasiat päässä. Kukapa keksisi jonkun työasia karkoitteen? Raid-työasiat? Ostaisin!
Pääsen huhtikuussa koulutukseen , joka on ihan muuta kuin mun varsinainen työ. Olen innoissani. Koulutus liittyy blogiin, ei tähän blogiin, kuvankäyttöihin, lakijuttuihin. Se työasioista, eikä yhtään enempää lomalla niitä.

Tästä jatketaan. Vielä on lomaa jäljellä...





sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Uusi talo

No nyt on asuntoalue saanut uuden rakennuksen.
Tällä kertaa olisi tarjolla viihtyisä terassitalo.

 Tähän odotetaan västäräkkipariskuntaa, tai sitten sitä heppua, joka viime keväänä rakensi hartijapankki systeemillä talonsa saunan kuistille lyhtyhyllylle.

Nyt siis alueella on jo kaksi asuntoa. Alkutalvella laitettu B&B on kärsinyt ilmastosta. Tai sitten kyseessä on samaistuminen seinään, jonka kylkeen se laitettiin, eli molemmat näyttävät nykyään yhtä huonokuntoisilta. B&B:stä on rapissut maali...


 Kuten kuvasta näkyy, asuntoalueella on vielä paljon tilaa :) Mutta alku näyttää minusta jo lupaavalta, ja vielä kun villiviiniin tulee lehdet, niin olen hyvin tyytyväinen.


keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Kriitikko

Tänne omaan  pikku blogiin kun kirjoittelee ei tunne sen kummempia epäonnistumisen tai onnistumisen tunteita kirjoituksista.
Ei aina edes tarkasta oikeinkirjoitusta. Tämä on sellaista omaksi ilokseen kirjoittamista.

Joskus herää ajatus lähettää joku kirjoitus koiralehteen. Ja  kun lukee painettua sanaa,  se on niin eri juttu.
Miksi vasta kun lukee painettua sanaa  tajuaa jotkut lauseet tosi kummallisiksi ja vaikea selkoisiksi?
Hävettää nähdä omat lauserakenne kyhäelmät.

Kerran pyysin tuttua äidinkielenopettajaa korjaamaan tekstini ennen kuin lähetin julkaistavaksi. Sainkin postissa oikein punakynällä korjatun version. Katsoin jutun loppuun vielä odottaen, että siellä olisi arvosana 7+.
Suurin osa korjauksista oli hyviä. Osassa tuntui häviävän koko ajatukseni, eikä kirjoitus enää tuntunut omalta.

Nyt taas kun luin Reviiristä juttuani niin kauhistuin. Ehkä olisi kuitenkin syytä tarkistuttaa teksti muutamalla ihmisellä.
Painetusta tekstistä näin heti myös sen, miten jossain kohtaa "kynä" lensi ajatuksen siivin ja ikävä kyllä, toisessa kohtaa kirjoitus oli kömpelöä ja väkinäistä. Kappaleiden, tapahtumien sitomisessa toisiinsa on paljon kehittymisen varaa. Taitaa olla sama ongelma kuin puhutussa kielessä, odottaa kuuntelijan osaavan lukea myös ajatuksia, niitä rivien välin kirjoittamattomia lauseita.

Huonoa oli sekin, että tällä kertaa lehdessä oli viisi in memorian kirjoitusta....vähän liikaa.

Vaan onpa hyvä että itse olen kriitikkona omille kirjoituksilleni :)
Toisaalta olisihan se mukavaa kommenttejakin lukea, vaikka kriittisiäkin.


tiistai 24. maaliskuuta 2015

Ostos

Oli "pakko" mennä Esprit liikkeeseen, koska postista tuli 20% alennuskuponki.
Myllyn Espritissä on ihana myyjä. Hän on niin innostunut työstään ja espritin vaatteista.
Nytkin tuli perässäni sovituskopin luo ( oli hakemassa sovitettuja vaatteita rekiltä takaisin hyllyyn) ja hihkaisi, että heille on tullut vaikka mitä kevät uutuuksia, voisiko hän tuoda minulle sovitettaviksi muutamia?
Hetken kuluttua tuli sylillinen vaatteita mukanaan. Kaikki olivat minun tyylisiäni!

Siitäkin ihana myyjä, että antaa rauhassa kokeilla, ei patista, ei jää katsomaan.
Kassalla vielä, maksettuani jo ostiokset, kysyi tykkäänkö sandaaleista. Halusi vielä näyttää minulle sandaaleja, jotka niin sopisivat ostamaani asuun.
Ja olisinhan minä ostanut :)  Vaan rahat ei riitä kaikkeen.




sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Neljän "tähden"...numero kolme


Kattaukseen ei tällä kertaa sen kummempaa panostusta. Mentiin keväällä ja vihreällä.
Emäntä panosti tällä kertaa hiuksiin. Kampaajalta ei löytynyt muuta sopivaa aikaa, niinpä vietin lauantai aamupäivän hiusten värjäyksessä. Oli nautinnollista vaan istuskella, ja sain ihanan päähieronnankin.

Kuvassa hiukset näyttävät pidemmiltä kuin luonnossa. Toisaalta harvemmin näen itseni takaapäin.
Olen taas (edes joskus) niin ajan hermolla, minulla on jo pullo merisuolaa. Sitä suihkutetaan hiuksiin, niin ei tarvitse mennä uimaan. Eli hiukset ovat karheat ja kihartuvat kun suihkauttelen pullostani. Kiharatkin pysyvät pidempään.

Tämän päivän päivällinen on todella täyttävä.
Alkuruokana pekonisalaattia. Siihen tuli papuja, paprikaa,salottisipulia, pekonia, salaattipedillä.

Pääruuaksi poronkäristystä perunamuussin ja puolukkahillon kera. Miehen kanssa ollaan vähän eri mieltä viineistä. Hänen mielestään Frontera käy kaikkeen ja milloin vain. Ostinpa tällä kertaa viiniä, jota suositellaan poron kanssa. Mies älköön koskeko tähän pulloon;)



Banoffee-jälkiruoka. Keksinmuruja, banaania, karamellisoitua maitoa, kemavaahtoa, rahkaa. Koristelu uupui. Ananaskirsikka olisi kruunannut...



perjantai 20. maaliskuuta 2015

Viikko tuli ja meni

Viikko on ollut kiireinen.
Koira"koulua", satuhierontaa, ystävän tapaamista,bailatinoa kehityskeskustelu ja normi työt.

Satuhieronta on ihanaa. Kosketus tuntuu rentouttavalta, välittävältä ja rauhoittavalta. Lapsiin kokeilin tänään hierontaa. Eipä ollut lasta, joka ei olisi tykännyt kosketussatuilusta. Hieronta sinällään on taas niitä vanhoja tuttuja asioita, nyt sille on saatu nimi ja sertifikaatti. Sen verran hyvä juttu on, että hyvä vaan että nostetaan esiin vähän suureellisemmin.

Ystävän kanssa oltiin Tiirikka nimisessä kahvilassa. Valkoiseksi maalatut seinät ja katto, ja puiset paalut ja kattohirsi.Yläkerrassa.Miellytti silmää. Vaikka tuota tyyliä löytyykin monesta paikasta, en ole siihen kyllästynyt. Söin lohiparsakaalipiirakkaa ja puolikkaan mangovalkosuklaa-kakunpalan.
Myöhemmin alakerrassa alkoi soittaa joku bändi jazzia. Jos tykkäisi, eikä olisi tultu juttelemaan, olisin ehkä tykännyt, soittivat sen verran kovaa, että keskustelusta ei enää tullut mitään.

Näin on taas viikko mennyt. Virheitäkin tehden. Virheistä oppinut, uuttakin omaksunut.

Tämä oli keskiviikko aamun teemabiisi: