Tiibetiläistä viisautta

 Kursiivilla kirjoitetut ovat minun mielipiteitäni, muu osa on lainausta Hidasta elämää-sivustolta.



1. Kuuntele aina, mitä sisäinen äänesi eli intuitiosi kertoo tilanteista ja ihmisistä.

Sisäinen ääni kertoo kyllä, jos vaan kuuntelee sitä. Ensivaikutelma ei kyllä aina jää pysyväksi, intuitio tarvitsee joskus aikaa.
 
2. Kun olet terve, syö ja juo aina sitä, minkä intuitiivisesti tiedät olevan sinulle hyväksi. Kuntoile juuri sen verran kuin haluat: vähän tai paljon.

Tää on niin kohdullinen ja tosi helppo noudattaa ;)  
 
3. Kunnioita toisia ihmisiä ja elämänmuotoja.

Ja kunnioitus näkyy tavassa kohdata muut ihmiset. Tämäkin on helppoa. Mitä vaikeampi on kunnioittaa jotakuta, sitä vähemmän aikaa kannattaa viettää tämän ihmisen kanssa. 
 
4. Ole niin hyvä kuin voit, äläkä tee mitään, minkä uskot olevan väärin.

Niimpä. Ja vielä kun riittäisi vain se, että on juuri tällainen.
 
5. Tee sellaista työtä, jota todella haluat tehdä ja TARVITSET. Tyytyväisyys on parasta lääkettä.

Teen sellaista työtä mitä haluan, mutta en saa tehdä työtä ihan niin kuin haluaisin. Haluaisin pienemmät lapsiryhmät, lyhyemmät hoito-ja työajat , materiaalia ja koulutusta . Lyhyesti sanottuna.

 

Valkoista, keltasta...

Tulppaanit muuttuu jokapäivä. Eilen nuppusia, tänään vähän auki, huomenna?

Edelleen tykkään valkoisista kukista, mutta olen kallistumaan päin myös värikkyyteen. 

Eilen jopa ajattelin, että voisin maalata ulko-oven sisältäpäin kirkkaan keltaiseksi! 

Mökin oven voisinkin. 

Kaupunkiin tuli tänään uusi ulko-ovi. Se on niin hieno, ettei siihen raaski ruuvata edes nimukylttiä.

 

Olen muuten haaveillut uudesta, ikkunallisesta ulko-ovesta kauan, kauan, ja nytpä toteutui sekin haave!

Ei hassumpi maanantain piristys.

Uskon "karmaan"

Mä olen jo pitkään uskonut siihen, että elämässä saa kukin ansionsa mukaan.
Meidän ei tarvitse "kostaa" jos koemme vääryyttä tms., vääryyden tekijä saa kyllä kostonsa tavalla tai toisella, joltakulta tai jostakin.

Asialla on myös  kivampi puoli: jos teet jotain hyvää, siitä seuraa itsellesi jotain hyvää.
Joskus saa tehdä paljon hyvää ennen kuin se hyvä palaa takaisin.  Hyvä ei tule aina takaisin samalta ihmiseltä jolle teit sen. Toisinaan joutuu odottamaan kauemminkin, joskus tulee saman tien.
Esim.
Olin joulukuussa ulkoiluttamassa pojan koiraa. Teen sitä kyllä myös omaksi ilokseni, mutta poika koki sen auttamiseksi, niimpä minua odotti hyllyllä kiitokseksi levy Maraboun Japp levy.
Tuollaiset asiat jäävät mieltä lämmittämään.

Hyvien tekojen tekeminen on jo itsessään palkitsevaa. Hyvät teot ovat useimmiten pieniä, joskus niinkin pieniä ettei saaja edes huomaa niitä.

Tämän vuoden alku on taas antanut vahvistusta uskolleni.

Olen tarjonnut kyytiä pakkasen takia työkaverilleni, vaikkei aika ole ihan omaan työvuoroon täsmännyt, olen tuonut miehelle yllärinä viinitonkan kauppareissulta ja tehnyt koirien kanssa lenkkejä kun mies on sairastanut miesflunssaa.
Tänään tuli sitten minun vuoroni. Ovikello soi ja naapuri toi tulppaanikimpun ja suklaalevyn kiitokseksi yhdestä palveluksesta :)
Ensin oli vähän vaivautunut olo kun palvelus oli niin pieni ja kiitos niin suuri.
Mutta oli se vaan niin ihanan, yllättävän ilahduttavaa!

Hyvää uutta vuotta

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Luottavaisin mielin kohti uutta vuotta 2016.
Luottavaisuutta siiihen, että elämä kantaa ja asiat ratkeaa ilman valvottuja öitä, murehtimista.
Elämistä tässä ja nyt, hetkeen tarttuen.
Tehden niitä asioita joista nauttii.
Ei mitään lupauksia. Jospa tämä vuosi olisikin pelkkää nautintoa, ilman mitään vaatimuksia.
Jospa kaikki olisikin hyvin. Jospa riitänkin, ihan tällaisena.

Vuoden 2015 parhaat

Ehdottomasti ykkösenä on viikko Kuusamossa!
Pitkään odotetun haaveen toteutuminen. Eikä todellisuus hävinnyt haaveille yhtään, eli oli vielä kauniimpaa mitä osasin odottaa. Nautin joka hetkestä.

Parhaisiin hetkiin kuuluu "tyttöjen"reissut. Kesän tanssilavareissut, Saaristo open ja jouluristeily. Ne on sellaisia reissuja, jossa tapahtuu ja joissa saa nauraa ja joista riittää hymyilyä vielä vuosiksi.

Parhaisiin hetkiin kuuluu myös  "neljän tähden illalliset". Ihanaa syödä hyvin hyvien ystävien seurassa.

Kesä ja loma kuuluu ehdottomasti vuoden parhaisiin hetkiin. Ei haittaa millainen ilma on, en edes muista enää oliko hellettä liikaa vai liian vähän (no taidan muistaa kuitenkin...helle tuli vasta elokuussa ).
Lomalla oli parasta ystävien kanssa vietetyt ajat.

Ja kukkaset!

Ja tää oli yks parhaita hetkii: mä osasin (Tuulan avustuksella)!
En kyllä paljon ole käyttänyt, on yllättävän painava pusero. Ensi kesäksi voisin tehdä jonkinlaisen lyhyemmän virkatun...

 Näiden otusten kanssa vietetyt ajat kuuluvat parhaisiin hetkiin!
Porukan vanhimmilla alkaa olla jo ikää, joten näistä ajoista pitää nauttia täysillä , nyt vielä.
Kaikki lenkit koirien kanssa, säässä kuin säässä. Luontopolut, metsät ja vaellukset, ei niihin tulisi lähdettyä ilman tätä jengiä. Näitä katsellessa ja varsinkin kuunnellessa, meinaa mennä hermot, paljon useammin kuitenkin nämä saavat hymyn huulille.

Paljon on vuoden varrella hyviä hetkiä. Ne tulevat mieleen lämpiminä ailahduksina silloin tällöin.
Tähän vuoteen on mahtunut paljon hyvää.
Kiitos tästä vuodesta 2015.

Joulun jälkeinen lepotila

Valkoiset hyasintit ei tuoksu yhtään niin paljon kuin vaaleanpunaiset. Näistä tulee mieleen kesä ja lehdokit.
Joulun jälkeen alan odottamaan kesää. Uutisissa sanottiin, että ensi viikolla voi tulla  lunta runsaasti ja pakkasta olla -15 astettakin. Ei kuulosta keväältä. Eikä kuulemma voi sanoa takatalveksikaan, kun on tammikuu.
En oikein innostu talvesta. Hiihtoladuilla on ruuhkaa, en halua sinne tukkeeksi. Luisteleminenkin on vähän pelottavaa, yksikin väärä liike ja olen siellä jään pinnassa.

Ehkä asenne muuttuu kun pääsen tästä joulun jälkeisestä laiskottelutilasta pois.

Luin Laura Lehtosen Pelkääjän paikalla. Nuoriperhe, jossa äiti kuolee syöpään ja isä jää yksin viisivuotiaan tytön kanssa. Miten tuosta aiheesta pystyy kirjoittamaan humoristisesti! Laura pystyi. Elämäähän tämä kaikki on, iloineen ja murheineen.

Nyt luen toista kirjaa jolla on ällöttävä nimi:Rakkauden hirviö. Saara Turusen kirjoittaman kirja, joka on saanut  Helsingin sanomien kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna.
Olen kohta puoli välissä kirjaa, ja odotan yhä koska päästään tähän aikaan, tässä ja nyt.

Vielä olisi monta kirjaa luettavana.

Filmejäkin ollaan katsottu. Ihmellinen rikoselokuva, jossa keskusteltiin lähes koko ajan. Välillä ammuskeltiin, jotta säilytään genressä. Siinä oli hyviä näyttelijöitä Nicholsson, Dicapri ja kolmas jota en muista, suippokasvoinen nuorimies...Filmi loppui hienosti, rotta käveli parvekkeen kaidetta pitkin.

Eilen katsottiin tv:stä New year´s eve. Sellainen romanttinen, hyväntahtoinen leffa.

 Nyt alkaa kaikki herkutkin maistua kun olen selvinnyt flunssasta.
Voihan ne joulukilot kerätä näinkin, joulun jälkeen.

Ja niin joulu joutui

Saimme viettää joulua kaikkein lähimpien kanssa. Se on parasta joulussa.
Tuntuu vähän kuin olisi ollut pyörremyrskyssä, jotenkin vaan joulu hurahtaa niin vauhdilla ohi. Vaikka jatkuuhan se rauhallisemmassa tempossa loppiaiseen asti.

Mielenkiintoisin lahja: maailman kalleinta kahvia!
Sivettikissankahvia. Pavut kulkevat sivettikissan ruuansulatuksen läpi... pavut pestään ja jauhetaan kahviksi.
Huomenna maistetaan rohkeasti :)

Jouluruoka täyttää. Eipä ole tullut syötyä suklaata, torttuja tms. vielä paljonkaan, vatsa on vaan niin täynnä ruuasta.

Aamulla oltiin äidin kanssa joulukirkossa. Elävät kynttilät, Maa on niin kaunis ja kylämäinen tunnelma kun pappi kättelee messun lopuksi kaikki vieraat, siinä sen juju.
Hiukan mietityttää tämä meidän uskontomme jossa lähdetään siitä, että olemme aina pahoja. Aina meidän on pyydettävä syntimme anteeksi, ja teemme syntiä jopa tietämättämme.
Haluaisin lähteä siitä, että olemmekin kaikki hyviä!