Iloa arkeen

Tämä nyt sopii ehkä vähän huonosti eiliseen kirjoitukseen, mutta kuten kirjoitin, totaali kieltäytyminen herkutteluista ei  kuulu minun tyyliini.

Mies yllätti, ja ehdotti Naantaliin menoa, ja Trapin pihaa.
Ollaan monena kesänä käyty syömässä pihan pihvi kyseisessä paikassa. Nyt on kyllä jäänyt pari kesää vaille. Mutta ei hätää, siellä se listalla oli yhä vaan.

Parasta annoksessa on pihvin sellainen savuaromi, sitä maustetta kun saisi ostaa...


Sauli ja Jennikin oli Kultarannassa.

Turisteja oli paljon, enemmän kuin suomalaisia.

Tämä on juuri sitä mistä Maaret Kallio kirjoitti Hesarin kolumnissaan: "Valtaosa elämästä on kuitenkin arkea – ei pyhää, eikä lomaa. Siksi lomasuunnittelun viisautta soveltaa runsain mitoin myös inhimillisen arjen rakentamiseen ja oman sekä perheen hyvinvoinnin ylläpitämiseen koulun, töiden, päiväkodin ja harrastusten keskellä. Kun arki on kohtuullista ja hyvää, ei ehkä tarvitsisi odottaa lomaa tai eläkepäiviä, joissa viimein saisi taas hengähtää ja vähän nautiskellakin elämästä."




Tänään nautiskeltiin, arki-iltapäivästä, elokuun kesäisestä päivästä ja hyvästä ruuasta.

Suosittelen :)

Kriisinpaikka

Nyt iskee kriisi, monesta suunnasta.
Kaikki alkoi varmaan siitä kun vähensin karkkien syömistä ja jätin Pepsimaxin. Kokonaisvaltaiset kiellot ovat minusta huonoja, niinpä annoinn itselleni luvan ostaa karkkia, ja syödä karkkia aina kun siltä tuntuu. Yllättäen karkinhimo on vähentynyt huomattavasti. Irtokarkkihyllyjen ohitaminen sujuu täysin kivuttomasti. Suklaa ja lakritsi ovat joskus vaikeampia. Mutta useampi kauppareissu menee ilman karkkihyllylle pysähtymistä.
Pepsimaxia en ole kaivannut yhtään.
Mutta ongelma on se, että karkin ja Pepsin lopettamisen jälkeen vatsani on tullut palloksi, ei tennispalloksi, vaan lähinnä rantapalloksi. En keksi muuta elämänmuutosta, joka olisi nyt tapahtunut.
Nyt onkin tarkkaan pohdittava, kokeilenko auttaisiko levy suklaata kerran pari viikossa tai pullollinen Pepsiä tähän rantapallo-ongelmaan.
Vai yritänkö kuntoilla ja vähentää muutakin syömistä?

Toinen kriisi iski kun pyysin miestä ottamaan kuvan  uudesta korvakorustani korvassani.

Siis ryppyjä korvan edessä!! Ei kenelläkään muulla ole ryppyjä tuossa kohtaa. Ja harmaita haivenia ympärillä korostamassa vielä tätä kaameaa ikääntymistä.
Tähän ei liene muuta ratkaisua, kuin  lopettaa kuvien ottaminen korvista.
Peiliin katsomista kannattaa myös vähentää, niin olo paranee huomattavasti.
Nuori työkaverini kertoi kaipaavansa uudessa kodissaan kunnon peiliä, josta näkee itsensä myös takaapäin, ettei näytä petolinnun perseeltä takaapäin. Mä olen näin vanha, eikä mulla ole sellasta peiliä. Luulen, että sellainen peiliin katsominen masentaisi entisestään; tieto lisää tuskaa:)))

Orange koukku

Ollaan kesän aikana katsottu Netfliksistä Orange is the new black sarjaa. Kauhistuttaa kun sitä on tehty monta kautta ja olen nyt jo ensimmäiseen jäänyt koukkuun.

Piper ja Alex ovat jo niin tuttuja, lähes sukulaisia tms. Pakko saada joka ilta tietää miten heillä nyt menee.
Torstaina Piper tappeli uskontosekopään kanssa ja meni melkein yöunet kun mietin kuoliko sekopää, ja pidentyykö Piperin tuomio.
Perjantaina huokasin helpotuksesta ettei sekopää ollutkaan kuollut, mutta uusia murheita tuli tielle.
Miehen kanssa keskusteltiin aamulla, että onko Piper tyhmä, vai miksi hän toimii niin kuin toimii. Ajattelin ensin, että on tyhmä, mutta mietittyäni tulin tulokseen, että toimii niin tunteidensa mukaan, että vaikeudet johtuvat siitä. Ja tietenkin vankilaolosuhteet tekevät ihmisestä ihan omanlaisensa.

Tämä ensimmäinen tuotantokausi perustuu tositapahtumiin. Vankilassa on pahoja ihmisiä ilman tuomiota: vartijat ja johtajat. Valtako sen tekee, että ihmiset tekevät mitä vaan, oman etunsa mukaan?

Tänään on kyllä taas pakko katsoa ainakin yksi jakso. Selvittämättä on miten odottavan äidin käy, kun isäksi haluaa myös pahavartija.

Neulomisen aloittaminenkin takkuilee

Näin heinäkuussa fb:ssa kivan puseron Simple Crochet mainoksessa.
Etsin kyseistä lehteä monestakin kaupasta ja löysin vihdoin Wiklundilta. Mutta ilmeisesti kyseinen lehti oli vanha, eikä siinä ollutkaan kuvan puseron ohjetta. Enkä ole edelleenkään löytänyt mistään muualta kyseistä lehteä. Jääköön siis oranssit puuvillalangat edelleen roikkumaan kassissa mökin naulaan, ja odottamaan ensi kesää.

Uudesta Novitan syksyn lehdestä löysin kivan,pehmoisen ja yksinkertaisen, kuvassa lähinnä nutrian värisen puseron.
Löysin kyseistä lankaa mustana, valkoisena ja sinisenä, mutta en kuvan väriä. Yhdessä kaupassa oli tyhjänä kohta"puuteri", ja jatkoin etsimistä. Lopulta löysin puuterin väristä lankaa, mutta yllätyksekseni se ei ollutkaan nutrian väristä, vaan vaalean punaista.
Minulla oli jo kädessä mustat langat, kun huomasin että juuri siinä kaupassa ei ollutkaan uusinta Novita lehteä, jätin langatkin hyllylle.
Seuraavassa kaupassa oli kyllä lehti ja lankaa, mutta pyöröp1uikot olivat juuri siinä koossa loppu. Luovutin.

Mieli tekee silti, yhä vain kutoa muutakin kuin sukkia.
Novitan Pilvi lanka on ihanan pehmeää, mutta kun haluaisin nimenomaan vaaleanruskean neuleen. Ja askarrutttaa Pilvi langan koostumuskin, aika paljon akryyliä. Tosin miksi murehtisin pesussa nukkaantumista, kun todennäköisesti puserosta ei koskaan tulisi käyttökelpoista. Lähdenkin tähän projektiin pelkällä tekemisen ilolla.

Mutta edelleen harmittaa miten vaikeaa käsitöiden tekeminen on aloittelijalle!
Kerään rohkeuteni ja astelen ensi viikolla keskustan lankakauppaan ja koitan kestää ylenkatseen kysellessäni mistä langasta ja miten....

Teijon vanhanajan markkinat

Lauantaina oltiin ihan kuin kesälomalla!
Oli lämmin ja ajettiin Teijolle. Mies luuli markkinoilta löytävänsä jotain häntä kiinnostavaa, mutta siellä olikin enemmän korujuttuja.

Oli mm. kananhöyhenistä tehtyjä korvakoruja, hiuskoristeita, hirvenhammas kaulakoru, peuran hampaista korvakorut. Hirvenhammas jäi mieleen, ja olisin mennyt sen vielä ostamaan, ellei mies olisi sanonut, että siinä nyt näkyi kariestakin....Karkkia syövä hirvi?

Sain kettukorvikset! Korvikset pakattiin oranssiin silkkipaperiin ja pieneen pussiin, ihanaa kun tehdään ajatukselle asioita.

Kivoja kojuja, tekijöitä kertomassa tuotteistaan ja sopivasti ihmisiä.

Teijon kirkko oli tänään auki, ja poikettiin sisällekin.

Onneksi  kirkon omistaa nykyään Salon seurakunta. Kirkosta kun meinasi tulla kuntosali tai ravintola. Lauantainakin kirkossa oli kahdet häät. Pieni kirkko, johon maksimissaan mahtuu 120 ihmistä.

Olipa kiva päivä. Lomafiilis.
Tuliko lomafiilis perjantaisesta ylimääräisestä vapaapäivästä?
Vai tuliko se perjantain siivousurakasta, jonka sain viikonlopun alta pois?
Ehkä molemmista.

Mitä kuuluu?

Jaa, mitäpä tänne kuuluu.... Arki on koittanut. Työt sinällään alkaneet mukavasti.On tullut uusia kivoja ihmisiä töihin, ja vanhat tuntuu vieläkin kivoilta.
Ollaan aloitettu leppoisasti, ja on ollut hauskaa. Hauskinta on ollut kahvihuoneessa keksiä miten otamme uuden johtajan vastaan syyskuussa.

Vaikeinta on ollut nukkuminen. Joikulla on jotain vanhuusoireita, herää aamuisin kukonlaulun aikaan n. klo 04 ja alkaa iloitsemaan uudesta päivästä kierimällä eteisen matolla öristen tyytyväisenä, ja siihen kyllä herää. Uni tulee siksi iltaisin aikaisin.

Tapetti (keksimmäinen kuva edellisessä postauksessa) on ostettu, energia on vielä "ostamatta". Remontointi saa odottaa sateista viikonloppua tai jotain muuta. Lokakuussa valmiiksi on tavoite.

Mökiltä poimin mukaan kukkia, mitäpä ne siellä yksinään. Vein töihinkin orvokkeja ja mitälie sinililoja.

Tällaista tänne, torstai onkin tämän viikon viimeinen työpäivä. Perjantaina "lomapäivä" siivouksen merkeissä....

Se alkaa kohta

 Nyt tuli mitta täyteen olohuoneen keltaisuudesta ja punaisesta seinästä.
Ja toinen hyvä syy remonttiin on, että jospa viihtyisi paremmin täällä kaupungissa.
Ja kolmaskin hyvä syy, asunto menee tarvittaessa helpommin kaupaksi, kun vähän päivitetään.

Mies on vähän jarrutellut; ehdotti harkitsemista ja suunnittelemista ja miettimistä.
Miettinyt olen jo kauan.
Tänään mentiin tapettikauppaan ja tiesin aika tarkasti mitä etsin.
 Löytyi kolme vaihtoehtoa.
Arvatkaapa mikä se näistä on?

 Ensin olin sitä mieltä, että pakko se nyt olisi vielä mennä muihinkin liikkeisiin katsomaan, ei sitä nyt näin helposti voi löytyä.
Mietinnän jälkeen tilattiin kuitenkin tapettia muutama rulla ja ajettiin ostamaan jätskit.

Samasta kaupasta ostettiin viimeksikin tapetit. Hyvä valikoima, asiantunteva palvelu ja ihan edulliset hinnat.




Jostain näistä kolmesta tulee ns. tehosteseinä ikkunaa vastapäätä, entisen punaisen seinän tilalle.
Osa ajatuksesta lähti punaisesta matosta, jonka meinasin heittää pois. Tuntui tunkkaisellta kun seinässä ja lattiassa punaista. Matto päätyi kuitenkin mökille pestäväksi, koska  keksin, että ehkä punainenmatto   sopii hyvinkin harmahtavaan seinään.
Muut seinät maalataan tapettiin sopivalla valkoisella.
Ja keittiön seinä todennäköisesti myös samalla valkoisella.

Näillä näkymin remontti alkaa syyskuussa.

Ja kun tuo on tehty....Voisi purkaa olohuoneen ja keittiön välisen seinän puoleen väliin, tai kokonaan (se suunnitelma vielä vaiheessa ;)   )  Valkoiset listat olohuoneen ja keittiön "aukon" ympäriltä voisi poistaa ja laittaa tilalle ruskeat "hirret" tms.  
Ennen seinän purkamista on listalla makuuhuoneen seinien maalaus. Mietitään harmaata, mutta katsotaan nyt ensin olohuone, ettei harmaata tule liikaa.

Tuo väliseinän purkamisosio on toiveunta, pysytään nyt näissä maalaus/tapetointihommissa vaan.