Kaikki alkoi varmaan siitä kun vähensin karkkien syömistä ja jätin Pepsimaxin. Kokonaisvaltaiset kiellot ovat minusta huonoja, niinpä annoinn itselleni luvan ostaa karkkia, ja syödä karkkia aina kun siltä tuntuu. Yllättäen karkinhimo on vähentynyt huomattavasti. Irtokarkkihyllyjen ohitaminen sujuu täysin kivuttomasti. Suklaa ja lakritsi ovat joskus vaikeampia. Mutta useampi kauppareissu menee ilman karkkihyllylle pysähtymistä.
Pepsimaxia en ole kaivannut yhtään.
Mutta ongelma on se, että karkin ja Pepsin lopettamisen jälkeen vatsani on tullut palloksi, ei tennispalloksi, vaan lähinnä rantapalloksi. En keksi muuta elämänmuutosta, joka olisi nyt tapahtunut.
Nyt onkin tarkkaan pohdittava, kokeilenko auttaisiko levy suklaata kerran pari viikossa tai pullollinen Pepsiä tähän rantapallo-ongelmaan.
Vai yritänkö kuntoilla ja vähentää muutakin syömistä?
Toinen kriisi iski kun pyysin miestä ottamaan kuvan uudesta korvakorustani korvassani.
Siis ryppyjä korvan edessä!! Ei kenelläkään muulla ole ryppyjä tuossa kohtaa. Ja harmaita haivenia ympärillä korostamassa vielä tätä kaameaa ikääntymistä.
Tähän ei liene muuta ratkaisua, kuin lopettaa kuvien ottaminen korvista.
Peiliin katsomista kannattaa myös vähentää, niin olo paranee huomattavasti.
Nuori työkaverini kertoi kaipaavansa uudessa kodissaan kunnon peiliä, josta näkee itsensä myös takaapäin, ettei näytä petolinnun perseeltä takaapäin. Mä olen näin vanha, eikä mulla ole sellasta peiliä. Luulen, että sellainen peiliin katsominen masentaisi entisestään; tieto lisää tuskaa:)))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti