Yhdessä oloa, saunomista, hyvää ruokaa, raketteja ja tulia, niistä tämä perinne koostuu.
Nolottaa tunnustaa, mutta talviturkki tuli tässä kohtaa sitten heitettyä pois. Parempi myöhään. Jokatapauksessa uiminen oli juuri niin ihanaa kuin muistinkin. Hämmästyin vain hengästymistäni. Ei ennen vaan uiminen saanut hengästymään. Kummallista...
Ensimmäisenä vuotena vastarannalla iltaa viettäneet ampuivat raketteja. Seuraavana vuotena mekin. Sitä seuraavana raketteja paukuteltiin leikillisenä kilpailuna, kummalla rannalla raketteja riittää pidempään. Tänä vuonna toinenkin juhlaseurue vastarannalla oli hankkinut raketteja. Mitähän ensi vuonna..
Illan yksi hauskimmista jutuista a la isäntä, oli kertomus Rarystä. Mies matkusti ympäri maailmaa oudon otuksen kanssa. Ihmiset kyselivät mikä tuo otus on. Mies vastasi aina: It is a Rary.
Kuljettuaan pitkän matkaa mies tuli korken kallion laelle. Siellä hän tönäisi otuksen alas kalliolta ja sanoi: It is a long way to tipp e Rary.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti