Kurssilla opitaan sellainen tanssi kuin bugg.
Tässä siitä näyte:
Kun vähentää tempoa ja laittaa jäykemmäksi noita tanssijoita, ollaan huomattavasti lähempänä tämän iltaista tuntia. Mutta tuohon pyritään.
Helpolta tuntui. Välillä meni vähän fuskyn ja buggin askeleet sekaisin.
Kiva huomata, että joku hauska tekeminen piristää enemmän kuin lepo sohvalla.
Se on kai se endomorfiini, mikä alkaa erittymään kun liikkuu, hien lisäksi...
On tämä elo aika merkillistä, toisinaan kaipaa unta, toisinaan luontoa ja rauhaa ja joskus jotain ihan muuta. Aina ei tiedä itsekään mikä olisi parasta itselle, en minä ainakaan. Luulisi tässä iässä jo tietävän. luultavasti tietääkin, mutta unohtaa niin helposti.
Sohva on kuin magneetti, joka vetää aina eniten, työpäivän jälkeen varsinkin.
Hyvään elämääni kuuluu paljon erilaisia asioita. Niitä pitää muistaa annostella oikein ja "taudin" mukaan. Eipä se sen vaikeampaa ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti