Powered By Blogger

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Maaliskuun eka ja toka

 Lumesta ei tietoakaan. Leikkasin vanhat vadelmat. Varmaan ikinä leikannu niitä tähän aikaan. Mitä vielä ehdinkään tämän kevään aikana kun pääsen nyt jo kevättöihin! Todennäköisesti en mitään enempää...
Sunnuntai aamulla näkymä olikin ihan toinen, maa valkoisena. 


 Mustikanvarpuja, puolukoita, se on kuulkaas kesä pian taas...Jotenkin vaan tuntuu, että maailma on ihan sekaisin. Mä tykkään jrjestelmällisemmästä elämästä, Maaliskuussa kuuluu olla lunta ja jäätä.



Sunnuntai aamun äiti-tytär leikkihetki.
Koirien kieli on niin monivihahteista ettei millään näe kaikkea viestintää vaikka miten seuraa tilannetta. On hännän heilahdusta, korvien luimistelua, murinaa, tassulla huiskimista, ryömintää, etuosa maassa leikkiin kutsua jne. Kukaan muu ei pysty tätä viestintää opettamaan pennulle kuin toinen koira, aikuinen koira. Varmaan osa viestinnästä on jo perimässä, vaistoissa, mutta rikkaampaa kieltä oppii sosiaalisissa kontakteissa, on sitten kyse koiranpennusta tai ihmispennusta.
Monet muutkin asiat pätevät samalla tavalla sekä koirien että ihmislasten kasvatuksessa. Kuten esimerkiksi selkeät rajat, säännölliset ruokailut ja riiittävä liikunta.
Ja tärkein: rakkaus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti