Joulutarina

Yhtenä aamuna kun ajoin työpaikan pihaan, näin labradorinnoutajan kokoisen koiran haahuilevan kadun reunalla.
Ajattelin etten puutu asiaan, kyseisellä alueella kun on kaikenlaista meininkiä, ja oli muutenkin sellaisia kokemuksia tältä viikolta, ettei kannata aina puuttua kaikkeen.
Nousin autosta ja kävelin työpaikan ovelle, niin eikös tämä koira ilmesty siihen, käden ulottuville.
Laitoin käsilaukun hihnasta hänelle remmin kaulaan, ja menimme yhdessä töihin.

Työkaverini kertoi, että kyseinen koira oli hölkännyt hänen perässään joen rannasta asti jo aamulla aikaisemmin, mutta hävinnyt sitten kerrostalojen pihoille.
Hän soitti 112:seen, jossa kyseltiin tarkat tuntomerkit koirasta. Pari tuntia aikaisemmin oli tullut ilmoitus kadonneesta koirasta, ja lupasivat selvittää olisiko kyse samasta tyypistä.

Hachikon (elokuvan koira) näköinen koira herätti meissä suurta sympatiaa. Tarjoilimme hänelle vettä (hän olikin janoinen) ja veimme hänet "sviittiin" odottamaan. Hän ei ollut ollenkaan tyytyväinen "sviittiinsä" vaan haukkui , vaikka työkaverini istui siellä hänen seuranaan.

Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu.
Koiraa tultiin pian hakemaan. Kyse oli juuri samasta koirasta, joka oli aiemmin ilmoitettu karanneeksi.
Meille tämä lisäsi joulun tunnelmaa, hyvä teko, hyvä mieli.

Meille on vuosia sitten jätetty oven taakse laatikko, jossa oli kolme kissanpentua...ja nyt Hachiko....mikähän seuraavaksi?