Koska riittää?

Luin viikolla blogin, jossa pohditiin milloin, missä iässä, hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.
Siis sekä kehonsa, että sisimpänsä.
Blogin kirjoittaja kertoi pyrkivänsä aina kehittymään, muuttamaan käyttäytymistään.
Toki hän on nuorempi kuin minä, mutta silti heräsi pieni ahdistus. Miksi ei voisi olla hyvä näin, ainakin suurimman osan aikaa?

Koko ajan olemme matkalla jonnekin. Sinne  missä olemme hoikempia, lihaksikkaampia, terveempiä ja tyylikkäämpiä. Sinne missä osaamme olla positiivisempia, tasapainoisempia ja onnellisempia.
Sinne missä osaamme paremmin , olemme taitavampia ja kehittyneempiä.

Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Entä jos kaikki tarpeellinen ja riittävä olisikin kaikki jo tässä?

Olisipa helpottavaa kun joku sanoisi:" Hei, olet hyvä juuri nyt, ei sun tarvitse tehdä enää mitään, nyt olet valmis ja täydellinen. "

Tuon voi sanoa myös itselleen: hyvä näin, tämä riittää.