Mä sit pidin vuosilomapäivän tiistaina.
Maanantai illan kiskoin tapetteja irti keittiön ja olohuoneen seinistä. Ajattelin, että kun ahkeroin illan, voin aamulla nukkua pidempään, kun lomapäivä oli tarkoitettu remontin edistämiseen.
Tulee muuten vähän raihnainen olo kun liikuttelee sellaisia lihaksia, joita ei yleensä käytä.
Olin taitava ottamaan tapetteja pois, se homma sujui.
Tiistaina olin reipas: olin koiralenkillä jo kello 6.10!
Siitä sitten maalaushommiin.
Sekoitin maalia kauhalla ja se näytti ihan hyvältä. Laitoin maalarinteipit reunoihin ja kaikki välineet telasta katon rajaamislastaan olivat käytössä. Mutta jälki oli kamalaa. Kirjavaa.
Viesti miehelle, joka kannusti maalaamaan toisen kerroksen.
Sillä aikaa kun ensimmäinen kerros kuivui, lajittelin kirjahyllyn kirjoja. Kaikki kirjat pois hyllystä, pyyhin hyllyt ja osa kirjoista lähti kierrätykseen. Ripustin pyykit välillä ja kahden tunnin kuluttua oli aika tehdä maalauksen toinen kerros.
Vaan eipä tullut hyvää jälkeä. En sitten ollut sekoittanut maalia pohjia myöten, ja nyt keittiön seinässä on beessejä ilmapalloja, likalänttejä tai miksi niitä nyt sanoisikaan...
Väri itsessäänkin tuntuu liian kellertävältä. Eteisen seinässä sama väri näyttää hyvältä, vaan keittiössä keltaisemmalta.
Harmittaa vietävästi. Koko päivän ahkeroinut ja aivan turhaan.
Mä olen aivan liian hätäinen luonne näihin remonttihommiin. Mulla on suurimpana motiivina: äkkiä valmiiksi. En kestä keskeneräisyyttä.
Nyt sitäkin kestämistä on harjoiteltava, koska minähän en enää maalaa. Nyt pitää odottaa, koska mies jaksaa maalata...
Koitan kannustaa, että torstaina olisi jo valmista kaikki :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti