Kanaongelma

Koirat haukkuivat jotakin aidan vieressä, tulin mökistä ulos ja hieraisin silmiäni: aidan toisella puolella, kasvimaalla oli kukkoja ja kanoja!!

Pikkukoira yritti tunkea itseään aidan raosta, ja koska epäilin hänen onnistuvan, vein koko koiralauman mökkiin.
Siellä ne kanaset kaikessa rauhassa tutkivat paikkoja. Hetken päästä tepastelivat vajaan, jossa säilytetään ruohonleikkuria ym.
Olin kyllä heinäkuussa heitä hoidellut, vienyt leipää, kanaruohoa ja voikukanlehtiä kanalaan, josko he kaipasivat minua?

Käytiin viemässä pikkukoira Espooseen, ja kun tulimme takaisin mökille, näin heti yhden kanasen, ja tällä kertaa aitauksen sisäpuolella.
Hätistelin hänet pois, jotta voin päästää Joikun ja Veitin pihalle.
Mökin vierestä, viinimarjapensaista löytyikin lisää herkuttelevia kanasia, seitsemän.

Harmi kun kamera oli mökissä ja kännykkä autossa, ei siis kuvia.
Hätistelin tämänkin lauman aidan toiselle puolelle.
Kukko-parka huuteli naapurista, mutta turhaan huuteli, kanaset ovat kovin itsenäisiä nykyään.

 Joikun ja Veitin paimennusavulla ajettiin suurin osa kanoista omalle tontilleen. Kaksi itsepäisintä jäi metsään jatkamaan herkuttelu mustikoilla.

On tämä maalaiselämä yllätyksellistä.