Perjantain Late

Perjantaina töistä kotiin tulo tuntui viikon viimeiseltä ponnistukselta.
Mieskin sanoi, että voisi vaikka maksaa, jos ei tarttis enää lähteä mihinkään.
Näillä fiiliksillä saatiin kuitenkin itsemme kammettua verson kyytiin.

Happoradion konsertista Logomossa jäi viimeksi vähän huono fiilis. Oli huono ajokeli, ruuhkaa ja narikassa tosi pitkät jonot. Konserttikin pääsi alkamaan myöhässä ruuhkan ja jonojen takia.

Nyt sujui. Lähdettiin aikaisemmin. Löydettiin parkkipaikka laakisti. Ei ollut jonoa narikkaan. Nautitiin rauhassa lasit punaviiniä ja olo alkoikin tuntua ihan hyvältä.

Lauri Tähkä on uskomaton tyyppi. Hyppää pianon päälle, loikkii sinne tänne, ei pysy paikoillaan.
Pari biisiä lauloi kitaristi-Pastorin kanssa katsomon keskikäytävällä.
Heitti takkinsa siitä katsomoon.
Unohti sanat tai muuta kesken biisin, vaan ei hätää aloitti alusta uudelleen.
Tunnelma oli niin energinen, että siitä riitti energiaa meillekin.
Sellainen luonteva ja iloinen vaikutelma koko konsertista.

Jossain kohtaa puheli siitä, miten haluaisi rauhaa itselleen. Sitä varmaan tarvitseekin, jos koko elämä on noin energistä. Olen huolissanikin hänestä, kumpa löytäisi sen tasapainottavan puolenkin.

Paljon hyviä biisejä. Sellaista kansanmusiikki maista, sekoitettuna rokkiin ja iskelmääkin mausteeksi.
Yksi suosikeistani on Minun Suomeni.

https://www.youtube.com/watch?v=KpViI6HnCz0

Ja tästäkin, vähän vieraammasta? tykkäsin

https://www.youtube.com/watch?v=cGndw3R5vG4

Kyllä kannatti lähteä, vaikka oli perjantai, vaikka oli väsynyt...