Eka viikko loman jälkeen

Eka työviikko takana. 

Tuntuu ettei elämään mahdu muuta kuin aamulla töihin, sitten kotiin, nukkumaan ja taas töihin..

Töissä oli helppoa, ja toisaalta hankalaa. Koronan takia vähänkin nuhaiset lapset on lähetettävä kotiin, ja heti ensimmäisellä viikolla nuhaan sairastui lapsista lähes puolet. Ymmärrän, että töissä olevien vanhempien on hankalaa olla pois töistä, mutta näillä ohjeilla nyt vaan on toimittava. 

Eniten ärsytti  ne vanhemmat, jotka ovat kotona ja toivat toisen sisaruksen päiväkotiin, vaikka toinen oli flunssassa. Tämä "terve" sairastui sitten parin päivän sisällä  flunssaan, ja ehti tartuttaa monia. Tulipa toteennäytetyksi miten nopeasti ja helposti flunssat tarttuu. 

Mies lomaili vielä tämän viikon, joten Naavalle ei tullut pitkiä yksinoloja.  Ruoka ei maistunut niin hyvin kuin lomalla.  Touhukas hän kyllä oli: kirsikkatomaatit heiteltiin pitkin pihaa, hän siis etsi pensaasta punaiset tomaatit, jotka nyppi irti, omenapuun alaoksalta omenat heiteltiin ympäriinsä, pioni kaivettiin maasta jne. 

Kun pääsin aikaisin töistä, käytiin vielä syömässä Telakanrannan pizzeriassa. Aurinko paistoi ja syötiin vähän kuin laiturilla, meren rannalla. 

Illat jo pimenevät ja mietityttää tulevat koiralenkit pimeässä aamussa, ja illassa. 

Kyllä tämä arki vähän vaatii sulattelua ja totuttelua. 

Kivalta tuntuu kun on parin viikon päästä jotain kivaa tulossa. Mennään Kerimäelle tapaamaan Naavan kaikki sisarukset ja heidän äitinsä!