Powered By Blogger

torstai 15. lokakuuta 2020

Aktiivisuutta vai lepoa?

 Mulla on ollut syyslomaa tämä viikko.

Työviikkoina ei tahdo jaksaa mitään ylimääräistä, eikä aikaakaan tahdo löytyä, niinpä latasin tähän lomaviikkoon kaikkea.  

Hammaslääkärikäynti, jee, ei reikiä. Tosin suuhygienistin käynti tulee vielä, mutta pääasia ettei tarvitse kuulla poran ääntä. Olin yksityisellä. Pääsin sisälle juuri silloin kun aikani olikin, siinä ehkä suurin ero kunnalliseen verrattuna, ja tietenkin palvelun hinnassa oli eroa. Tarkastus röntgenkuvineen maksoi 98e, olisko sama juttu kunnallisella 60e.

Koiratreeniä pienellä porukalla seuran puitteissa. Naavalla hävisi korvat kokonaan, en saanut alkuun yhtään mitään kontaktia häneen. Harjoittelu teki tehtävänsä koska lopussa sain jo vähän huomiota ja ohitukset alkoivat sujumaan. Varsinainen älynvälähdys iski: siis Naava ei opikaan itsestään seuraamaan, kävelemään sivulla, sitäkin pitää harjoitella täällä maallakin.

Pitkästä aikaa kävin myös ostoksilla. Alusvaatteet vetivät viimeisiään ja suuntasin Wiklundille, koska kuulin, että sieltä saisi hyvää palvelua, ja siis oikeankokoiset liivit. Koronapa teki taas temppujaan ja sovitushuoneen ( oli todellakin huone, tilava kuin mikä) seinällä luki lappu, että myyjä ei tule sisälle huoneeseen korona aikana. Myyjä vielä kertoi, ettei saa koskea (eli mitata) korona aikana. Apua sain kuitenkin ja kolmet liivitkin löysin ja ostin.  Ostin myös villatakin ja pari puseroa. On kuulemma kiva uusia syysvaatteita piristykseksi, en viitsinyt sanoa, että nämä ovat myös talveksi ja ehkä vielä ensi kevääksikin. 

Käytiin pojan kanssa Harjureitillä kuljeksimassa. Oli kuin Lapissa; leveät "polut" ja laavuja tasaisin väliajoin. Helppokulkuista, 10km meni helposti. Ja ne ihanat jäkälät, ne vaan vetoaa muhun.


Työjuttujakin tein. Ajattelin sen olevan viisasta ja helpottavan ainakin parin seuraavan viikon töitä. Mutta en enää tiedä oliko ollenkaan viisasta. Työasiat tuppasivat mieleen liikaa, varsinkin alkuviikon aamuöinä kun mietin mitä työjuttuja kannattaa juuri nyt, lomaviikolla tehdä. 

Ja miten usein sitä ruokaa pitääkään laittaa!? Vaikka syötiin pari päivää samaa ruokaa, tuntui että saa jokapäivä joko käydä kaupassa tai tehdä ruokaa. Vaikka oli kauppalappu niin aina unohtui jotakin. 

Olin mielestäni aktiivinen ja ahkera, mutta yhä vaan on listassa tehtävää. Tulisiko sittenkään aika pitkäksi jos ei kävisi töissä?  

Millainen loma olisi ollut jos olisin vain nautiskellut, syönyt herkkuja, lukenut kirjoja, katsellut netfliksia ja tavannut ystäviä?  Jotenkin tuntuu, että teen niin tai näin, niin aina haikailen sen toisen vaihtoehdon perään. Tiedän varmasti, että jos viikko olisi mennyt lekottelussa, olisi jälkeenpäin kaduttanut "ajan hukkaaminen".  Ja onhan tässä vielä viikonloppu edessä, jospa paetaan mökille rauhaan... Tosin siellä mökin talvikuntoon laittoa, haravoimista yms....

2 kommenttia:

  1. Keskity loppu loma nauttimaan olemisesta ja hetkistä, ei niinkään tekemisestä tai valinnoista. Oleminen on parasta silloin, kun siitä nautiskelee :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauratti tänään aamulla kun luin kommenttisi: kello on 7.18 ja olen jo leiponut ja tehnyt pienen koiralenkin :). Mutta mä nautin viimeisestä lomapäivästä näin, en malta edes nukkua ettei tunnit mene "hukkaan".

      Poista