Luin artikkelin, jossa psykologi kertoi hyvin havainnollisesti huolien painosta.
Vesilasin painolla ei ole merkitystä, vaan se merkitsee miten kauan lasia pitää kädessä.
Jos pitää vesilasia puolituntia , käsi alkaa vähintään vapista, jos tunteja käsi puutuu.
Samalla tavalla on huolien kanssa. Jos mietit huoliasi kauan, koko päivänkin, sitä painavammalta huolet tuntuvat. Jos saat ajatuksesi lepäämään huolista, "vesilasin pöydälle" välillä, vaikka vain tunniksikin, selviät paremmin.
Minulle asia ainakin selveni ihan kirkkaaksi. Nyt vähintään ymmärrän mikä merkitys on rentoutumisella.
Ihminen pystyy paljon vaikuttamaan ajatuksiensa suuntaan. Ajatukset taas ohjaavat käyttäytymistä. Kaikenkaikkiaan kyse on elämänlaadusta. Ja siitäkin onko lasi puolikis tyhjä vai täynnä.
Helpompi tapa elää on ajatella positiivisesti ja nähdä lasi puoliksi täysinäisenä. Eikä kyse ole pelkästä luonteenpiirteestä. Jokainen voi opetella uutta ajatustapaa.
Ei se ole helppoa. Eikä elämä koskaan tule olemaan pelkkiä aurinkoisia päiviä.
Uskon kuitenkin, että jo asian tiedostaminen on ensimmäinen askel polulla, jossa ei ole niin paljon ylämäkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti