Loma, tule jo!

Pikkaraisella on viisi poikasta. Heidän kanssaan voi jutella hetken, sitten rohkeus loppuu ,ja pikkuhiljaa poikaset hautautuvat pesään höyheniensä peittoon.
Äiti Pikkarainen ei ole tottunut meihin. Useimmiten istuu aidan tolpalla huolestuneena. Kun istuttiin saunoessa terassilla pidempään, tuli herra Pikkarainenkin jo sanomaan meille, että eikös  olisi aika lähteä.
Oikeastaan on hyvä, että lomamme alkaa vasta viikon päästä , Pikkaraiset saavat olla rauhassa. Ovatkohan poikaset jo viikon päästä valmiita lähtemään?

Mun  lempikukat aukeaa ihan kohta. Varmaan viikon helteessä aukeavat kaikki. Toivottavasti joku jaksaa odottaa meidän loman alkua. Taidan ottaa mukaan kaupunkiin maljakkoon jonkun, varmuuden vuoksi. Tuntuu että olen odottanut lomaa jo niin kauan. Väsynyt odottamaan. Luovutan.
Kauppoihin on jo tullut koulutarvikkeita. Syksykö jo? Jäinkö ilman kesälomaa?
No, eipä tähän asti muillakaan ole kesälomaa ollut, jotain lomaa kyllä, mutta ei kesälomaa.

Mökillä ei ole syksy vielä. Kaikki on valmista lomaksi. Perunat kohta syötäviä. Mustikat pian poimittavia. Viinimarjat alkavat saada väriä pintaan. Ja kanttarellin alkuja näkyvissä.
Muutama työpäivä vielä. Jaksan.