Pahaa pelkään, ettei tästäkään tule puseroa käyttöön. Nyt jo tuo kaarroke kaula-aukko ei tunnu istuvan yhtään. En usko, että tilanne sen osalta muuttuu vaikka tulee hihat yms.
Olen kuitenkin löytänyt uuden näkökulman käsityöharrastukseeni. Virkkaaminen on minulle terapiaa. Ei väliä mitä tulee. Langat tosin maksavat, tällä ketaa kuitenkin tosi vähän.
Tosin joku järjen ääni sisälläni koittaa sanoa, että minun kannattaisi virkata vaikka patalappuja tai jotain peittoja tms. aika suoraviivaista, mistä sitten voi tulla jotain käyttöönkin.
Lupaan panna harkintaa ensi kesää ajatellen ;)
Tänäänkin olen nauttinut istuskelusta ja virkkaamisesta, auringossa ja varjossa, vaihdellen toisesta keinusta toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti