On tarvittu päiväunia.Ja silti on uupumus ja epätoivo iskenyt, tuleeko koskaan Se perjantain.
Tänään usko on palautunut, huominen enää.
Tänään jo pakattiin peräkärryyn...kukkia. Onko tässä mitään järkeä?
Ja silti meinaan perjantaina pysähtyä Sauvon puutarhan kohdalla, aina on tilaa uudelle kukkaselle.
Kummallinen olo, tuntui haikealta laittaa kukkia peräkärryyn ja ajatella, että tää koti jää nyt hetkeksi. Toisaalta tiedän saman tunteen tulevan kun pakataan kukkia taas peräkärryyn mökiltä, ja suunnataan takaisin kotiin.
Vai pitäisikö olla onnellinen, että on kaksi paikkaa joissa on hyvä olla?
Tänään tosin naapurista kuului aikamoinen Il Divo-musiikki (toivottavasti heidän soitin "kuoli" vesisateessa, joka yllätti...).
Ja kenties mökillä kuuluu kiinapyörien pörinää...
Onpa ainakin vaihtelua äänimaailmankin suhteen..
Tää tyyppi löytyi tänään norjanangervon uumenista. Hän on kaunis. Yleensä akilleijat on sinisiä, en ole aiemmin nähnyt valkoisena. Mutta tykkään!
Mutta siis yksi yö enää ja sitten koittaa koko vuoden kohokohta: Vapaus!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti