Powered By Blogger

lauantai 12. kesäkuuta 2021

Klapit

 

Aloitin mun urakan. Puiden siirtämisen sisälle puuvajaan. Lämpötila +24.  Toisessa ulkona olevassa pinossa on linnunpesä, ja pesässä yksi muna, joten sen pinon siirtäminen siirtyy jonnekin.

Koko ajan Naava osallistuu hommaan: juoksee hiirirottalelu suussa portille odottamaan, että täytän kottikärryt puupinon luona.  Sitten juoksee vierellä hiirirottalelu suussa puuvajalle, jossa menee varjoon makaamaan siksi aikaa että saan puut ladottua.


On tuostakin apua, kivanpaa tehdä yhdessä.....

Ajattelin saavani paljon kehuja mieheltä kun tuossa helteessä sitkeästi olen aloittanut homman.  Vaan eipä tullut kehuja. Olin aloittanut puiden pinoamisen eri tavalla kuin hän oli ajatellut. Minun tavallani puita ei mahdu puuvajaan niin paljon. Höh, ja vielä kerran höh.  

Kumma juttu tuo kiitoksen saaminen. Tarvitseeko kiittää itsestäänselvyyksistä? Pitääkö kehua vaikka ei saa aikaseksi mitään ihmeellistä?

Mun mielestä PITÄÄ. Siinäkin se juju, että se kehu/kiitos ei saa tulla siten, että nyt pitää/täytyy kehua, vaan sen pitää tulla sydämestä. Usein ajattelen, että olipa tuo kiltisti tehty, miten taitavasti hoiti tuon asian jne., mutta asian ääneen sanominen unohtuu.  

Onko kehumatta jättäminen joku entisajan perinne, kissa kiitoksella elää-sananlaskun mukaan?  Kehun saamiseksi pitää suurinpiirtein saada aikaseksi tohtorin tutkinto tai ainakin rakentaa joku ennennäkemättömän hieno rakennus, jottei vaan tule kehu tyhjästä. 

Joku on myös sitä mieltä, että tietyissä tilanteissa kehutaan muodon vuoksi. Vaikkapa kurssin päätteeksi kehutaan kurssin vetäjään jokatapauksessa, oli kurssista mitä mieltä tahansa.  Minun mielestä ero on siinä, että vaikka en tykkäisi itse kurssista vähääkään, niin jotain hyvää löytyy aina, ja sen voi sanoa ääneen. Lisäksi kannattaa antaa palautetta niin, että se ei ole tyhjänpäiväistä haukkumista, vaan asiallista kritiikkiä, josta on mahdollista ottaa oppia. Jos kurssi on ihan toivottoman huono, eikä näe mitään keinoa, jolla kurssin antia voisi parantaa, kannattaa olla hiljaa kritiikin suhteen. Ehkä kurssi sopii jollekulle toiselle...Palaute ilman mahdollisuutta korjata tai parantaa tilannetta on lyttyyn lyömistä.

 


Muistan jollakin luennolla kuulleeni esimerkin siitä, miten voi kehua toista juuri silloin kun  toinen ei tee mitään. Kun makaa sohvalla vetelänä, ja kuulee kehun voi hätkähtää : minäkö riitän ja olen hyvä näin; tekemättä mitään, ihan vain olemalla oma itseni :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti