Lauantain Saaristo Openissa oli parempi.
Järjestelyt oli paremmat, vessojakin oli tuotu lisää eli ne jonot oli poissa,
Omat järjestelytkin sujuivat paremmin, löytyi lyhyempi tie bussipysäkiltä festari alueelle.
Ilma oli huonompi, mutta taas tuli toteennäytetyksi ettei silläkään ole niin merkitystä aina.
Neljä ruusua oli tuttua ja jo nähtyä. Ilkalla taatusti samat nahkahousutkin jalassa kuin jo vuosia sitten.
Ilkan välijuonnot oli parhaat. Runollisisa johdatuksia biiseihin.
Samuli Edelman...Miksiköhän se tekee festarrikeikkoja kun selvästi näkee ettei se niitä nauti. Onneksi hänellä oli joku "Poola" vierellä koko keikan ajan. Odotinkin kaikkia Samulin duettoja kun kerran he siinä kaksin istuskelivat, mutta ei tullut. Enempi oli "Poolan" tehtävä olla turvana kai.
Samulin rumpusooloja tuli kyllä muutamia...
Jenni Vartiainen oli paras. Entisellä taitoluistelijalla liikkuminen on niin, niin kaunista. Valkoinen huivi, jota Jenni heilutteli yhdessä laulussa näytti kyllä sideharsovaipalta, varsinkin kun Jenni solmi sen vyötäröltä roikkumaan, mutta sattuuhan sitä.
Valojen käyttö oli Jennin kohdalla ihan eritasoa. Valoista löytyi kaikkia värejä.
Viimeisenä Popeda. Lähdettin parin biisin jälkeen pois. Jennin jälkeen jotenkin liian...liian kaikkea.
Ja juontajana oli lauantaina Temptations ohjelmasta tuttu Aki. Hän on päässyt julkkikseksi. Iloitsen hänen unelmansa täyttymisestä, mutta en nyt suorastaan toivo häntä näkeväni useammin, tai oikeastaan enää koskaan.
Välillä oli lavan edessä ahdasta. Aina ei kaikki ottaneet muita ihmisiä huomioon: jos jammailee kovasti ahtaassa paikassa, se aiheuttaa vieressä olevalla osumia, jos nostaa tyttöystävänsä olkapäille istumaan, se peittää muilta kaiken näkyvyyden, tai jos kieltotauluista huolimatta polttaa tupakkaa vieressä, ei kivaa.
Silti lauantai oli parempi päivä, enkä enää ole niin jyrkästi sitä mieltä ettei tää ole mun juttu.
Ehkä sittenkin, kerran vuodessa tai joskus....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti