Mulle ostettiin "rauhoittumiskynttilä".
Sain itse valita värin.
Ihan tavallinen kynttilä tämä on, mutta se nyt on nimetty rauhoittumiskynttiläksi.
Tämä asunnon/kodin vaihto on aika stressaavaa. Yöunet on menetetty ainakin aamuöiden osalta.
Päässä pyörii kaikki mahdolliset sudenkuopat, mitä tähän hommaan voi liittyä. Ja kun luulee keksineensä kaikki mahdolliset asiat, jotka voivat mennä pieleen, alkaa pelottaa että jospa sieltä putkahtaa jokin, jota ei ole yhtään osannut ennakoida.
Toisaalta on sellainen kutkuttava, innokas tunne. Tästä on haaveiltu ja sitä oikeaa on etsitty muutama vuosi. Moni sanoi, että kyllä sen sitten tuntee kun astuu oikeasta ovesta sisään, että onko se Se oikea. Ainakin kymmenestä ovesta on astuttu sisään, ja aina on ollut "kiire" keksiä jotain vikaa, miksi se ei ole Se oikea.
Kaksi kertaa käytiin astumassa samastakin ovesta sisään kahdessa eri paikassa, kun toivottiin niin, että Se olisi sittenkin Se oikea. Vaan eivät ne olleet kumpikaan. Tai sitten meillä ei vielä ollut uskallusta tarpeeksi. Tai sitten aika vaan ei ollut oikea. Uskon kuitenkin, että kumpikaan niistä ei ollut Se oikea.
En vielä uskalla kertoa siitä Oikeasta, koska asia on vielä kesken.
Sen voin sanoa, että kerran käytiin katsomassa, keksin vikoja, mutta Se jäi sydämeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti