Täällä ollaan!!!

Muutto tehty ihanien ystävien avustuksella. Kävi helposti, ainakin minun osalta.
Itkuhan tuli taas tässäkin vaiheessa. Niitä muistoja vaan tulvi mieleen, kun ajoin Vilkastukseen vietyäni koirat pojan luokse hoitoon. Kaikki poikien koulun aloitukset, koiralenkit, synttärit ja ennen kaikkea arki.
Sunnuntaina itken lisää, kun mennään siivoamaan, ja torstaina tulee loppu itku kun luovutetaan avaimet. Nenäliinoja kuluu...

Mutta täällä ollaan, Mäntylässä, onnellisesti ja onnellisina.

Täällä on hiljaista. Ja pimeää.

Parvelta katsoo tupakeittiöön tällainen ikkuna. Kynttelikön valot ovat oudon himmeät. Onkohan niissä jotain vikaa, vai onko tämä himmeys uusi muoti? Virkattu verho on edellisten ja taitaa lähteä pois..

Mies ripusti parven kaiteeseen valot, ja yllättyi kun sanoin, että voi jättää valot siihen :) Näyttävät paremmalta luonnossa, salama valaisee liikaa.

Hassu juttu sattui kun olimme juuri saaneet viimeisen kuorman purettua, "työmies" soitti, ja kysyi voiko voiko tulla nyt asentamaan ilmalämpöpumpun. "Työmiehille" ei sanota "ei", joten laatikkojen keskelle saapui nuori ja vanhempi mies, jotka asensivat parissa tunnissa meille ilmalämpöpumpun.

Vielä tulee hetkittäin olo, että kohta pitää jo lähteä Vilkastukseen; sitten tajuaa, että täällä on nyt kaikki, nyt saamme jäädä tänne.

Ja täällä on poikakin ja pikkukoira, olen niin onnellinen!