Taas on viikko mennyt. Erilaisia tunteita on saanut kokea: itsenäisyyspäivän juhlaa, ylpeyttä, onnea olla suomalainen, jännitystä, pelkoa koirien konfliktin takia, pientä joulustressiä, pettymystä töiden kanssa, jne.
Valkoinen hyasintti kuuluu mun suosikkeihin myös, tuoksukin ihana.
Maalla asuminen on tuonut asian, jota en osannut yhtään ennakoida.
Maalla on hiljaista, pimeää ja rauhaa. Kylätiellä saattaa tulla auto vastaan kun on koiralenkillä, ihmisiä on tullut kahden viikon aikana yhden kerran vastaan.
Täältä kun saapuu työpaikalla, niin voihan hurlumhei....ihmisiä, lapsia, valoja, puhetta, huutoa, naurua... Kulttuurishokki tai sellainen samantapainen juttu mikä tulee matkustaessa, aikaero.
Joko tähän tottuu, tai sitten jonain aamuna en vaan lähde täältä enää mihinkään ;)
Nyt on edessä ensimmäinen viikonloppu, joka on mahdollista viettää täällä, lähtemättä mihinkään.
Mielenkiinnolla tutkailen itseäni, miltä tuntuu, pysytäänkö täällä vai lähdetäänkö käymään jossain ja miltä kaiken jälkeen tuntuu maanantai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti