Mies hoiti äitinsä normi kauppareissun, paitsi että lisänä yksi lampun osto ja parit joulumuistiaiset. Vaan ihan normisti ei homma mennyt, lompakko oli häviksissä, onneksi kotona, mutta tunti tuli lisäaikaa tähän normi reissuun, asutaan siis maalla...
Joulumuistamisia on välillä vaikea keksiä, mutta itsetehty on tietysti se kaunein asia. Niinpä kannattaa ruveta leipomaan saaristolaisleipää, jota ei ole koskaan ennen tehnyt. Ekalla kauppareissulla jää piimä ostamatta, projekti siirtyy seuraavaan päivään ja myöhästyy ainakin yksien muistamisien osalta. Seuraavana päivänä piimän kanssa kaupasta kotiin ja taikinaa sekoittamaan. Ai, tähän olisi tarvittu jotain leseitäkin...ei ole, leivon silti, mutta tunnelma vähän pilalla. Taikinaa tulee ja tulee, vuuat ei riitä... Laitan pari muottia jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää ja tilaa uuniin. Aamulla taikina valuu jääkaapista ulos, siis se taikina lisääntyy ja lisääntyy...
Itsetehdyt villasukat ovat myös kiva lahja. Eiköhän vielä ehdi, maanantaina tuli toinen sukka valmiiksi, nyt on tämä päivä, ilta, aikaa kutoa sille pari. Näin saadaan kunnon joulustressi aikaseksi :)
Ja minä aloin leipomaan, kakkua, jota en ole koskaan tehnyt, enkä edes maistanut. Eikä mennyt sekään putkeen. Levittelin taikinan tytyväisenä vuokaan ja viimeinen lusikka suuhun...tooosi kitkerää..ups, unohdin laittaa sokerin!!! Taikina pois vuuasta, sokerit sekaan ja vuokaan. Ja ei varmaan lähde enää vuuasta irti. Huomenna on uusi päivä, ja taas leivotaan.
Joulu saa ihmisen toimimaan aivan erilailla kuin normaalisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti