Huoli

Huh, meinasi murheen taakka kasvaa ylivoimaiseksi jo.
Naava söi tiistaina närppimällä, muutaman suullisen ja jätti loput kuppiin.
Keskiviikkona ei syönyt mitään. Aamulla virike pötköt (talouspaperirullat herkuilla) olivat nekin ehjinä ja syömättä kun tulin kotiin. Ja ruokakuppi ei kiinnostanut haistamisenkaan verran.
Sulatin hirven jauhelihaa ja sain kädestä syöttämällä Naavan syömään pari suullista.

Sitten alkoi netissä surffailu ja Pentuaapisen selailu, ja diagnooseja löytyi.
Tuntui että koronan lisäksi tämä huoli on jo liikaa.
Uutisissa sanottiin, että korona-aika voi kestää syyskuuhun asti! Voi ahistus!

Illalla viimeinen ruokailu. Laitoin kuppiin vähemmän ruokaa ja mitä tapahtui: Naava söi kupin tyhjäksi!
Ja kyllä minä niin ilahduin.