Tässä sitä nyt ollaan, ja pitikö olla tässä tilanteessa?
Ei pitänyt.
Alkuperäinen suunnitelma oli ostaa omakotitalo, joka olisi sekä koti että mökki.
Olisi yksi paikka siivottavana, yksi sisustettavana. Yksi piha kukitettavana. Tavarat yhdessä paikassa.
Vaan toisin kävi.
Nyt on kaksi pihaa, kaksi kotia ja tavarat usein väärässä kodissa.
Harmittaako? No ei harmita. Tähänkin tilanteeseen pitää vaan opetella.
Meillä on puutarha mökillä. Vihreää nurmikkoa, pioneja, syreenejä, omenapuita...
Täällä on tuttua olla. Ja aidattu piha!
Kotona asumme metsässä. Mustikanvarpujen ja mäntyjen joukossa.
Koti ja piha hakee vielä oloaan. Aitatarpeet vielä kasassa tämän kesän. Saunamökki vasta tulossa.
Uutta ja keskeneräistä.
Nyt pitäisi vaan löytää hyvät ratkaisut etenkin kodin pihan suhteen. Jos/ kun aiomme viettää aikaa mökillä, kodin pihan pitäisi olla helppohoitoinen.
Tässä on se ongelma, kun rakastan kukkia. Voisiko kukat kuljettaa peräkärryssä aina sinne missä milloinkin ollaan?
Kaksi parvekelaatikkoa, kolme ruukkua ja pari amppelia. Eihän se nyt ihan hullulta kuulosta, vai kuulostaako sittenkin?
Mökki on kuitenkin niin rakas paikka. Tämä henkii vapaa-aikaa, lomaa ja vaihtelua. Ei tästä halua luopua.
Koti on paikka, jossa nyt viihdymme myös arkisin. Siis elämä ei ole pelkkää viikonloppujen odottamista.
Hyvää tässä on se, että tänne mökille ei ole enää pakko tulla syksyn synkimpään aikaan , eikä alkukevään kura aikaan. Nyt on kotonakin hyvä olla.
Kyllä se tästä hahmottuu.
Mennään tunteella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti